Marttilan perinnerakentamispäivä tarjosi tietoa ja palveluja

0
Koskelainen Mika Mäkilä valmistaa suunnittelemiaan tuotteita itse. Marttilan perinnerakentamispäivän antia Mäkilä piti antoisana. Kuva: Juha Lahti

MARTTILA. Sunnuntaina Marttilan kirjaston alueella järjestetty perinnerakentamispäivä onnistui niin tarjonnan kuin säänkin puolesta mainiosti. Hyvät olosuhteet keräsivät tapahtumaan runsaan kävijäjoukon tutustumaan niin erilaisiin käsityötaitoihin, monenlaisiin alan palveluihin, kuin myös aiheeseen liittyviin luentoihinkin, joita pääsi seuraamaan kirjaston yläkerrassa.

–Päreiden ja punamultamaalin teko olivat minulle ne kaikkein mielenkiintoisimmat asiat täällä. Mutta toki myös esimerkiksi taontatyöt ja muut käsityöt olivat kiinnostavia aiheita, koskelainen Teemu Koski kertoi.

Kosken mielestä on hieno asia, että tällaisia tapahtumia alueella järjestetään.

–Ja kaiken muun tarjonnan ja ohjelman lisäksi nautittiin tietenkin kahvia ja makkaraa, Koski sanoi.

Jari Auramo Kuokantalolta oli tuonut paikalle paitsi kokonaisena paistetun porsaan, myös pärekoneen, joka keräsikin runsaasti kiinnostuneita ympärilleen. Pärekoneella tehdään pääasiassa tarjoilualustoja Kuokantalon myymille ruoka-annoksille.

–Päreitä on ostettukin pienissä määrin. Lähinnä keskiaikatapahtumissa niitä jonkin verran menee kaupaksi. Jos niitä alkaisi markkinoimaan, niin varmaan niitä enemmänkin kaupaksi saisi, Auramo kertoo.

Auramon pärekone ei ole ollut vielä kovinkaan kauaa heidän omistuksessaan.

–Tämän koneen historia on sikäli mielenkiintoinen, että se on lähtöisin täältä Marttilasta Prästin tilalta. Meillä tämä kone on ollut nyt kolme vuotta.

Pärekoneen vieressä marttilalaiset Henna ja Hannu Verho valmistivat punamultamaalia.

–Näytösluonteisesti tätä lähinnä valmistamme, vaikka joskus aina kyselyjäkin sille on ollut. Punamultamaali on siinä mielessä vaativa tuote, että se säilyy ainoastaan pari viikkoa. Maalausporukan täytyy olla valmiina, kun maali valmistuu, Verhot sanovat.

Perinnerakentamisen tietoutta

Marttilan kirjaston yläkerrassa järjestettiin perinnerakentamiseen liittyviä luentoja aina tasatunnein. Savirakentamisesta oli kertomassa Raision seudun koulutuskuntayhtymässä Rasekossa tuntiopettajana toimiva Outi Tuomela.

–Savirakentaminen on erittäin ekologinen rakennustapa, koska käytössä ovat luonnon materiaalit. Savi voi korvata puun käyttöä rakentamisessa, ja näin siinä samalla voidaan säästää hiilinieluja, Tuomela kertoi.

Rakennusmateriaalina savi on ollut jo hyvinkin kauan käytössä. Vanhimmat edelleen toimivat savirakennukset löytyvät 1700-luvulta, ja Turun seudullakin 1800-luvulta.

–Perinteisesti savea on käytetty rakennusten sisäpuolella hirsipintoihin. Savi sitoo kosteutta, parantaa sisäilmaa ja on paloturvallinen, Outi Tuomela mainitsi.

Paikalla luentoa seuraamassa olleet kuuntelijat olivat kiinnostuneita asiasta. Tuomelalle tehtiinkin paljon kysymyksiä aiheesta. Yksi kysymyksistä koski materiaalin saatavuutta Marttilan alueella.

–Marttila on vanhaa meren pohjaa ja savimaata, joten materiaalia täällä on ruokamullan alla paljonkin. Koko Varsinais-Suomi ja Kymi ovat erittäin hyviä savialueita, Tuomela mainitsi.

Rakennusmateriaalina käytettäessä savi tarvitsee kaverikseen hiekkaa, vettä ja luonnonkuituja, esimerkiksi olkea tai ruokosilppua. Valmiin rakennusmateriaalin hinta kiinnosti monia.

–1000 kiloa savijauhoa maksaa noin 400–500 euroa. Jos joutuu ihan kaiken ostamaan valmiina, niin ei luonnonmukainen rakentaminen ihan edullistakaan ole. Mutta omavaraisuus ja -toimisuus ratkaisevat.

Juha Lahti

 

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän