Kulttuuri-sanan merkitys on laaja. Se kuvastaa meidän ihmisten kehittämää järjestelmää, jonka avulla me rakennamme omaa identiteettiämme sekä luokittelemme ympäristöämme. Se on opittuja ja opeteltuja asioita, joita jaamme eteenpäin seuraaville ihmissukupolville. Se on kokoelma tapojamme, arvojamme ja asenteitamme. Tiivistetysti se sisältää koko ihmiskuntamme aineelliset ja henkiset saavutukset. Onpa se siis aika mahtava sana kun sitä tarkastelee näin yhden pienen ihmisen näkökulmasta.
Sanan iso, jopa elämänkokoinen sisältö olisi mielestäni hyvä muistaa kun puhumme kulttuurin merkityksestä. Se on yhteisössämme vallitseva elämäntapa, johon jokainen jäsen tuo osansa. Se ei siis ole pelkkää ”korkealentoisuutta”. Varsinkin haastavia tilanteita kohdatessamme alamme mielellämme erotella asioita pienempiin lokeroihin ja helposti tätä kautta myös alamme arvottaa niitä eri asteikoille. Toimimme näin kukin yksilönä, mutta myös isommassa mittakaavassa yhteisönä tehdessämme valintoja. Määrittelemme itsellemme, mikä elämässä juuri nyt on tärkeää ja porukalla, mihin olisi syytä yhteisesti panostaa.
Totta kai suuren kokonaisuuden pienemmäksi pilkkominen ja merkityksen jalostaminen eri kategorioihin auttaa meitä jäsentämään maailmaamme ja mahdollisesti ymmärtämään myös toisiamme ja miksei itseämmekin paremmin, mutta kokonaiskuvaa ei silti ole syytä täysin hävittää yksityiskohtien alle ja ajatella asioita liian lyhytjänteisesti.
Loppujen lopuksi tarvitsemme nähdäkseni kuitenkin jokainen jossain muodossa sekä aineellista että henkistä ravintoa, jotta meillä on mahdollisuus ylläpitää ja edelleen kehittää aiemmin meille rakentunutta yhteiskuntaa yhteisvoimin.
Laajat väestötutkimustiedot sekä kansallisesti että kansainvälisesti sen kertovat: kulttuuri ja taide ovat merkittävä osa elämäämme, hyvinvointiamme ja sivistystämme. Eläköön kulttuuri!
Emmi Lovén
toimituksen avustaja