Heli Laaksosen vieraslajitaidenäyttely avautui Päivi Lehtosen kurtturuusudrinkkejä siemaillen

0
Päivi Lehtonen ja Heli Laaksonen kertoivat tietoa ja tarinoita Laaksosen tauluissa esiintyvien vieraslajien taustalta. Kuva: Tuomas Honkasalo

PÖYTYÄ/Yläne. Tittelit olivat monenkirjavat viime sunnuntaina Luontokapinetissa, kun murrerunoilija-taiteilija-kirjailija-luonto-opas Heli Laaksonen ja kokki-biologi-opettaja Päivi Lehtonen esitelmöivät ja keskustelivat vieraslajeista Laaksosen taiteen näkövinkkelistä.

Luontokapinetissa avautui sunnuntaina Laaksosen taidenäyttely ja hän luki myös otteita uudesta Jatkos-kirjastaan. Taideteoksissa korostuivat paljon ihmisiä puhuttavat vieraslajit sekä myös muutama tulokaslaji.

–Maalasin kurtturuusun kaveriksi valkoposkihanhen, sillä se kuumentaa aika monen suomalaiset tunteita. Monilla rannoilla ja puistoissa ihmiset jättävät piknikit väliin, kun maassa on liikaa pökäleitä. Tein tauluun taustalle tehtaan, jonka olemassaolo rannalla ei ketään tunnu kummastuttavan, mutta sen luontovaikutus on varmasti isompi kuin näiden hanhien, Laaksonen kertoili taulunsa taustoista.

Tuorlassa luonto-oppaaksi opiskellut Laaksonen on ollut aikanaan myös Lehtosen opissa. Lehtonen oli paikalla jatkamassa biologisesti siitä, johon Laaksonen tauluillaan ja puheillaan viitoitti tietä.

–Vieraslajeja ja tulokaslajeja on monia, mutta jos laji luokitellaan haitalliseksi, niin siinä piilee ongelmia, kuten vaikka lupiinin ja jättipalsamin kohdalla. Ne syrjäyttävät ne kasvit, joiden kuuluisi siinä paikassa kasvaa.

–Jättipalsami on levinnyt puutarhoista jokirannoille. Sillä on tehokas siementuotanto, mutta heikot juuret. Yleensä niissä paikoissa kasvaa kasvustoa, joilla on vankat ja maata sitovat juuret. Eli joen varsien eroosio on isompaa ja sitähän me emme vesistöihin toivo, Lehtonen selvitti valkohäntäkauriin kanssa taulussa poseeranneen jättipalsamin taustoja.

–Onhan se hassua, että vähän ensin istuteltiin puutarhaan kivaa kukkaa ja sitten romahtaakin joenpenkka, Laaksonen nauratti, mutta samalla muistutti ihmisten voimakkaasta vaikutuksesta luontoon.

–Eikös ihminenkin ole vieraslaji, kun olemme niin kovasti levittäytyneet jossain kohtaa ja olemme välillä aika haitallisia luonnolle, lohkaisi joku yleisöstä ja sai osakseen hyväksyvää hyminää.

Uudenlaista kirjallisuutta

Moni oli paikalla ostaakseen Laaksosen uuden kirjan. Luonnos-kirja siivitti Laaksosen uusille urille ja Jatkos jatkaa siitä, mihin Luonnos jäi. Kaunotietokirjallisuus on hauska laji, sillä elämänmausteisten tarinoiden ranka koostuu luontoasiasta.

–Olen tarkastanut näitä luontofaktoja kirjoihini tosi tarkasti eli niiden pitäisi olla kunnossa, Laaksonen vannotti yleisölle ja lukaisi tarinan varpusesta, joka on monen tietämättä kääntymässä uhanalaiseksi lajiksi. Tarinassa lähetettiin voimakkaat terveiset Kiinaan, jossa varpusia on tuhottu todenteolla.

Ennen ja jälkeen taiteellisten ja tieteellisten luontopuheiden oli tarjolla vieraslajeja juoman ja hyytelön muodossa. Jättipalsamihyytelö ja kurtturuusupuolukkamehu aiheuttivat kummastusta, mutta rohkeita kokeilijoita löytyi runsaasti.

–Jättipalsami värjää kauniin punaiseksi kaiken mihin sitä käytetään. Maailmalla sen käyttö onkin tosi runsasta. Kurtturuusun terälehdet ovat aromikkaita ja sopivat puolukan kaveriksi hyvin, Lehtonen opasti.

–Eipä haitallisia vieraslajeja kuitenkaan saada syömällä tuhottua, Lehtonen lohkaisi tiskin takaa ja tiputti muutaman kurtturuusun terälehden mehulaseihin.
Tuomas Honkasalo