Kun ala-asteella käytiin läpi eläimiä, hevosen kohdalla tiedonarpeeni sai valoa: hevosella on hampaat edessä ja takana, välissä on hammasloma . Aina kun puhutaan lomasta, näen mielessäni hevosen hampaat. Kielellisen ajattelun yhden oven avasi ´maailma´, jossa sekä sana että käsite koostuu maasta ja ilmasta, ja olin ihastuksissani. Sanat voi sittenkin saada auki. Ne tulevat jostain.
Lukioaikana luin iltaisin sängyssä ruotsin, englannin, ranskan ja saksan suursanakirjoja. Innostavimpia olivat merkityshierarkiassa alimmat. Se, että englannin ´gig´ on 1. keikka, 2. atrain ja 3. KIESIT. Aivan parasta ovat sanat, joilla on merkityksiä sivukaupalla. ´Run´ tarkoittaa juosta ja ohjata, mutta myös silmäpako, kunnari, testi ja vaalikampanja, ja sataa muuta. Suutakin soitetaan run-verbillä.
Mitä muuta saatoin kuin opiskella suomea ja kulttuurin ja taiteen tutkimusta. Ahneesti. Rakastin etymologiaa ja kielihistoriaa, joka liittyy kulttuurihistoriaan ja kuvataiteen historiaan. Edelleen luen sekä uutisia että romaaneja sanoihin, kielen ikkunoihin pysäytellen.
Aloin harrastaa kreikkaa, mikä olikin sitten aivan uusi taso, kun kirjaimet olivat matematiikan merkkejä. Matkat Kreikassa olivat kuin sana-arvoituksessa kuljeskelua. Kielessä oli paljon tuttuja sanoja, mutta konkreettisin merkityksin. Muuttoautojen kyljessä luki metaforá, siis..? Metafora on vertaus ilman kuin-sanaa (”sydän on kultaa”). Sitä piti vähän miettiä. Meta on alkujaan ´kanssa´ ja jälkiosa ´siirtää, kuljettaa´. Nonni! Ravintolassa pyydetään logariasmo eli lasku, mikä on hauskaa, koska matematiikan logaritmeja harvoin tarvitaan pidempääkään päivällistä maksaessa. Juurisana juontuu ´sanasta´ja ´selityksestä´ eli – laskelmasta.
Oli luontevaa käytellä kynää (se linnunsulan ontto osa, josta on valmistettu kirjoitusväline) ja hakeutua toimittajaksi, kirjoittamaan asioita, kun päässä on koko elämän pyörineet sanat (kaukaisin sukulaismerkitys: poron leikattu korvamerkki) ja niiden asiayhteyteen sidotut merkitykset. Jokainen sana on ilo, avaava sarana.
toimittaja
Taina Saarinen
taina.saarinen@avl.fi