MARTTILA. Palaisten uimarannalta Marttilassa on löytynyt haitalliseksi vieraslajiksi määriteltyä kiehkuravesiruttoa. Kyseessä on nopeasti leviävä uposkasvi, joka viihtyy järvissä, lammissa ja hitaasti virtaavissa joissa sekä isoissa ojissa ja murtovedessä. Massiivisia kasvustoja muodostamalla se kasvaa vesialueensa verrattain nopeasti umpeen.
Kiehkuravesirutto ei aiheuta ihmisille tai lemmikkieläimille terveydellisiä riskejä, mutta massakasvustot haittaavat vesien käyttöä, veneilyä, kalastamista ja uimista. Kasvi syrjäyttää kasvupaikkansa alkuperäistä kasvillisuutta.
Kasvin nimessä ´rutto´ viittaa kasvin nopeaan leviämistapaan ja sitkeyteen. Levittäytyminen on tehokasta, koska vesirutto alkaa versoa ja levitä varren helposti katkeavista, hyvinkin pienistä irronneista palasista.
Leviämistä estetään
Havainto kiehkuravesirutosta Palaisten lammella tehtiin heinäkuun lopulla. Havainnon teki yksityishenkilö, joka ilmoitti löydöstä ympäristönsuojelutarkastajalle Eeva-Maria Tuhkaselle, joka kävi sen varmistamassa. Kasvia on ainakin Palaisten suurimmassa lammessa. Tuhkanen sanoo, että toimenpiteet kasvin leviämisen estämiseksi käynnistetään välittömästi.
– Nyt on oleellisen tärkeä, ettemme päästä kasvia leviämään muualle. Sitä on vaikeaa saada pois, koskaan. Se on pidettävä kurissa ja estettävä leviäminen.
Ensi viikon alussa kokoontuvat Luonnonvarakeskuksen ja Ely-keskuksen asiantuntijat sekä Marttilan kunnan edustajat tekemään suunnitelman torjuntatoimista, kertoo Marttilan rakennus- ja kiinteistöpäällikkö Jarkko Vihtonen.
– Kasvin määrän kartoitus on käynnissä.
Eeva-Maria Tuhkanen sanoo, että mikäli havaitsee kiehkuravesiruttoa missä tahansa, on syytä ilmoittaa ympäristönsuojelutoimistoon. Sähköiseen ilmoitukseen on hyvä liittää myös kuva kasvista.
– On oleellista tunnistaa laji, joten tulen mielelläni paikalle varmistamaan mistä lajista on kyse.
(jatkuu kuvan jälkeen)
Akvaario mahdollinen lähde
Kuntalaisille tiedotettiin kiehkuravesiruton haitallisuudesta ja sen leviämisen estämisen tärkeydestä välittömästi löydön varmistuttua. Palaisten rannalla on nyt asiasta kertova kuvallinen kyltti ja toimintaohjeet, samoin tietoa on laitettu jakoon Marttilan kunnan sivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Myös alueen maanomistajille on lähetetty tiedote postitse.
Voiko kasvia olla muuallakin?
– Kyllä voi. Kaikki eivät kasveja kovin hyvin tunne, joten löytäjä oli nyt valistunut ihminen, Tuhkanen sanoo.
Miten kiehkuravesirutto on päässyt Palaisten lampeen?
– On mahdollista, että joku on tyhjentänyt akvaarionsa vesistöön ja kasvia on siirtynyt ihmisten mukana. Kiehkuravesirutto on nätti kasvi ja sitä on myyty akvaariokasviksi.
Torjuntakeinoja on
Suomessa ensimmäinen kiehkuravesiruttohavainto tehtiin Paimion Ankkalammesta vuonna 2021. Johtava ympäristönsuojelutarkastaja Helinä Mäkelän mukaan kasvia on sittemmin löydetty lähes kymmenestä muusta lammesta Paimiosta, Maskusta ja Paraisilta.
Tuhkanen kertoo, että torjuntakeinoja on, vaikka kokonaan sitä ei pois saa, kun se on vesistöön päässyt. Sukeltajat voivat nyhtämällä irrottaa kasvia pohjasta ja massamaiseksi kasvaneen kasvin nuottauskin voi onnistua.
Paimiossa Ankkalammessa tiheäksi massaksi kasvamaan päässyt kiehkuravesirutto saatiin pois tyhjentämällä koko järvi. Tuhkanen sanoo, ettei tyhjentäminen tule Palaisilla kysymykseen.
– Se on hirvittävän kallista ja nämä lammet ovat sen muotoisia, ettei tyhjentäminen edes onnistu.
Mitä jokainen voi tehdä?
- Uimavarusteet ja -lelut on syytä pestä huolellisesti, samoin kalastusvälineet ja vene, mikäli venettä siirretään toiseen vesistöön.
- Kiehkuravesirutto kuolee kuivuessaan, mutta uimapuvun nopea kuivatus narulla ei riitä.
- Oman rannan vedestä voi kasvia nyhtää pois ja kompostoida tai laittaa sekajätteeseen.
- Irrotettua kasvia ei pidä jättää vesistön lähelle, eikä sitä pidä silputa.
- Ilmoita havainnosta ympäristönsuojelutoimistoon.
Myös vieraslajit.fi-sivustolle voi tehdä ilmoituksen, jota kautta tieto menee kansallisen seurantaa varten.
Kiehkuravesirutto (Elodea nuttallii)
Kasvi kasvaa metrin mittaiseksi ja on väriltään kalpeahkon vihreä. Se talvehtii vihreänä ja aloittaa kasvun heti jäiden lähdettyä.
Vedenpinnan lasku tai kokonaan tyhjentäminen voi olla tehokas torjuntakeino lammissa ja tekoaltaissa, joissa vedenpinnan säätely on mahdollista.
Kiehkuravesirutto on lähtöisin Pohjois-Amerikasta. Se saapui Eurooppaan vuonna 1939, ja levittäytyi nopeasti. Monissa maissa laji on syrjäyttänyt ulkonäöltään sitä muistuttavan lähisukulaisen kanadanvesiruton (Elodea canadensis) ja on sitä yleisempi. Kiehkuravesirutto on levinnyt myös Ruotsiin, Norjaan ja Viroon. Suomesta ensimmäinen kiehkuravesiruttohavainto tehtiin Paimion Ankkalammesta vuonna 2021. Tämän jälkeen kiehkuravesiruttoa on löydetty liki kymmenestä muusta lammesta Varsinais-Suomesta.
lähde: vieraslajit.fi