AURA. Itäkaaren päässä, Metsä-Halavan asuntoalueella Aurassa kukkii daalioita, unikkoja, auringonkukkia ja muita kesäkukkia. Palsta lumoaa kauneudellaan ja runsaudellaan. Reetta Häkkinen ja Janina Nummenpää hymyilevät itse kasvattamiensa kukkien keskellä kilpaa auringon kanssa. He ovat tehneet ison työn ihmisten ilahduttamiseksi ja asuinalueensa viihtyisyyden eteen, mutta puhkuvat pelkkää iloa ja onnea.
–Ihmiset kysyvät, että eikö tässä ole ollut kamala työ. Mutta en koe niin, koska kukat ovat minulle intohimo, Nummenpää sanoo ja kertoo rentoutuvansa kukkien kasvatuksen parissa.
Häkkinen puolestaan toteaa, että vaikka kodin tilat meinaavatkin loppua kesken, esikasvatusajasta kyllä selviää, kun se on niin lyhyt, noin puolitoista kuukautta. Hän pitää kukkien karaisemista, eli ulkoilmaan totuttamista kasvatuksen isoimpana hommana.
–Mieheni on ollut siinä apuna, kun olen itse paljon Helsingissä töissä, Häkkinen kiittelee ja kiittää myös siskoaan, joka on esikasvattanut muutamia taimista.
Kaikkiaan tehty työ on Nummenpään ja Häkkisen mukaan ollut kaiken vaivan arvoista.
–Tästä tulee valtava ilo, kun ihmiset käyvät näitä ihastelemassa, he toteavat.
Ja ihasteltavaa riittää. Häkkinen ja Nummenpää ovat istuttaneet kunnalta käyttöönsä saamalleen kaistaleelle 38 daaliaa, 34 eri lajiketta, ja 38 eri lajin kesäkukkaa. Määrällisesti kukkia on vieläkin enemmän. Monet kukinnoista ovat parhaimmillaan juuri nyt, mutta silmäniloa riittää syksyyn asti, jos vain sää pysyy sopivan lämpimänä ja aurinkoisena eivätkä rankkasateet hakkaa kukintoja maahan.
HÄKKINEN ja Nummenpää ovat alun perin tutustuneet toisiinsa lastensa kautta, mutta sittemmin kukista on tullut naapuruuden lisäksi yhdistävä tekijä. He jakavat yhteisen rakkauden kukkiin ja kumpikin harrastaa erityisesti daalioita.
Nummenpää kertoo kukkaharrastuksen periytyneen isoäidiltä, Häkkiselle innostavana tekijänä on ollut oma puutarha sekä äidin ja siskon esimerkki. Häkkinen on myös viehättynyt sosiaalisessa mediassa esitellyistä kukkakimpuista ja innostunut sitä kautta kasvattamaan itse omat kimppunsa. Naapuruksille tärkeää on ollut myös toinen toisiltaan saamansa tieto ja yhdessä tekeminen. Kukka-aluetta asuinalueensa kaunistukseksi he alkoivat suunnitella talvella.
Kukka-alue alkoi kehittyä ja hahmottua Häkkisen ja Nummenpään mielissä, kun kunta ryhtyi rakentamaan Metsä-Halavan jatko-osaa. He huomasivat kunnan mailla olevan peltokaistaleen, jonka saisi viehättäväksi istuttamalla siihen kukkia. Häkkinen kiittelee kunnan suhtautuneen alusta asti myönteisesti ajatukseen. He saivatkin luvan kukkatarhan perustamiseen, kun lupasivat itse ostaa siemenet ja hoitaa alueen. Kunnalta tuli multa ja sora.
NUMMENPÄÄ ja Häkkinen suunnittelivat alueen tarkkaan niin, että kukkapenkkeihin tulee vaihtelua ja auringonkukat sekä muut korkeammat kukat muodostavat yhdeltä suunnalta suojaisan ”seinämän”. He huomioivat myös sen, että kaikkia kukkia pääsee ihastelemaan lähempääkin, perustamalla kukkapenkit labyrinttimaisesti. Sateinen märkä kevät ja maan savisuus meinasivat kuitenkin päästä yllättämään.
–Upposimme kottikärryjen kanssa saveen ja siinä tuli epäusko, miten saamme tämän kahdestaan tehtyä, Häkkinen sanoo.
Kahdestaan pelkän lapion ja kottikärryjen kanssa ei kuitenkaan tarvinnut selviytyä, vaan alueella maanrakennustöissä ollut Kaivuuliike Mäkelän Lassi Mäkelä tuli kaivureineen hätiin.
–Hän laittoi kaivurilla meidän piirustusten mukaan mullat ja sorat ja kunta maksoi palkan, Häkkinen kiittelee ja pohtii, olisiko isommassa kunnassa homma hoitunut näin jouhevasti vai olisiko kukkamaa saatu aikaiseksi aikaisintaan ensi vuoden kesäksi.
Kukkamaalle on lupa tälle vuodelle, mutta Häkkinen uskoo, että jatkoa saadaan, kun kukkapenkitkin on jo valmiiksi rakennettu. Naisilla myös intoa riittää.
–Kaikki tämä on ilolla tehtyä ja olemme huipputyytyväisiä.