MAATALOUS. Droonit – tai dronet – eli kauko-ohjattavat kuvauskopterit ovat osa maanviljelyksen tulevaisuutta, sanoo drooneihin perehtynyt MTK:n asiantuntija Max Schulman.
–Suomessa niitä käytetään lähinnä peltojen kuvaamiseen, mutta muita mahdollisuuksia testataan ja kehitetään jatkuvasti.
Esimerkiksi drooneihin liitettävä sensoriteknologia paranee kaiken aikaa. Schulman kertoo, että jo nyt sensorit tunnistavat joitain kasveja kuten hukkakauraa. Mitä enemmän niin sanottua tekoälyä käytetään, sitä nopeammin sensorin tunnistusohjelma oppii tunnistamaan eri kasveja.
Tunnistaminen tulee helpottamaan muun muassa gluteenittoman kauran viljelyä. Kun sensori tunnistaa gluteenipitoiset kasvit, ne päästään kitkemään helpommin.
Kolmivuotisessa Luonnonvarakeskuksen, ProAgrian ja Paikkatietokeskuksen Drooni Luuppina -hankkeessa kehitettiin droonihavaintomenetelmiä puhdaskauran eli gluteenittoman kauran ja ohran tuotannossa. Luken mukaan tulokset olivat puhdaskauratestauksissa hyviä. Tekoälypohjainen tunnistus löysi jopa 90 prosenttia vierasviljoista.
Suomessa drooneja käytetään jo nyt peltojen kuvaamiseen ihan luvallisesti. Droonien kaupallista ja harrastekäyttöä säätelevät samat lait. Tämän vuoden alusta drooneja koskevat säädökset tiukentuivat. Esimerkiksi droonin lentokorkeuden on oltava korkeintaan 120 metriä. Toimijoiden on pääsääntöisesti rekisteröidyttävä, etätunnistaminen on pakollista, kun drooni ei ole pelkkä lelu ja aina silloin kun siinä on kuvaava kamera tai muu henkilöitä rekisteröivä tallennin.
Droonit painavat 250 grammasta 25 kiloon, joten laitteen tunnistaminen on tärkeää jo mahdollisten törmäysten tai muiden onnettomuuksien varalta. Droonien valvova ja ohjeistava viranomainen on Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Schulman kertoo, että Suomessa ollaan aika aktiivisia peltojen kuvaajia.
–Käyttömahdollisuuksia on paljon. Lumen sulamisen edistymistä voi seurata, samoin minne valumavedet menevät.
Keski-Euroopassa tilakeskukset ovat usein keskellä kylää, jolloin kuvaukset eivät ole aivan ongelmattomia. Euroopassa drooneja käytetään koemielessä viini- ja hedelmäviljelyksillä, joissa pinta-ala on suuri ja maasto voi olla vaikeakulkuista. Ruiskutuksia ei Suomessa saa drooneilla tehdä. Sen kieltävät koko EU:n alueen säädökset, ainakin toistaiseksi. Esimerkiksi Aasiassa se on luvallista.
Schulman kannustaa nuoria maatalousyrittäjiä seuraamaan drooniteknologian kehitystä ja tarttumaan niihin. Hän näkee niissä erinomaisen mahdollisuuden tehdä sivubisneksenä vaikkapa viljelyvalvonnan tarkastuksia.