Suunnitelmilleni on tyypillistä yksi eräänlainen valuvika: yleensä en itse osaa tai yksin pysty niitä toteuttamaan. Siksi, jos joskus maltan pitää suuni hetken kiinni ja tuijotella tyhjyyteen, mieheni luo minuun kauhistuneen katseen ja varovaisesti kysyy, mitä suunnittelen. No, viime talvena en tosiaankaan suunnitellut minkäänlaisia remontteja, mökkiprojekteja tai edes lomamatkoja. Pahimman väsymyksen keskellä ainoastaan päätin, että kesälomalla muutan mökille enkä vaadi itseltäni, tai mieheltäni, yhtään mitään, vaan otan vain kissat, koiran ja kassillisen kirjoja mukaan. Ja niin osapuilleen tapahtuikin. Tosin edes yhtä kirjaa en ennättänyt lukea loppuun asti, koska oli niin paljon muuta puuhaa.
KESÄLOMAN lähetessä rautakuuri alkoi purra ja energiataso nousta sen verran, että kirjojen lisäksi mukaan mökille lähti kassillinen käsitöitä. Jos liike on lääke, käsityöt tuovat mielenrauhaa. Toki se edellyttää, että sallii itselleen virheet eikä pyri täydelliseen lopputulokseen, vaan nauttii vain tekemisestä. Kerroksia ja silmukoita laskiessa ei ennätä kaiken aikaa miettiä, katsoiko joku minuun tänään pahasti tai mitä joku hullu diktaattori jossain juonii. Jos siis tuntuu, että mieli käy ylikierroksilla, suosittelen lämpimästi antamaan käsille tekemistä.
Loman vihdoin koittaessa myös vanha tuttu suorittaja alkoi herätä horroksesta ja ensimmäinen lomaviikko vierähti mökin ikkunoita ja terassilaseja jynssätessä sekä klapeja puukatokseen kantaessa. Seuraavat viikot menivät yhdessä hujauksessa käsitöitä väkertäessä, uusia ideoita etsiessä ja viime hetken lomareissua suunnitellessa. Opin siinä erään asian. Kun suunnittelun jättää viime tippaan, välttyy ahnehtimasta.
VIIME vuonna suunnittelin lomareissun hyvissä ajoin. Kävimme Jäämerellä ja ajokilometrejä kertyi kuuteen päivään 3144. Pappani olisi luultavasti ollut ylpeä suorituksesta. Hänelle lomareissu oli sitä onnistuneempi, mitä enemmän kilometrejä taittui. Mamma tosin saattoi välillä valitella, että nähtävyyksien kohdalla pappa painoi vain lisää kaasua. Rakkaita terveisiä molemmille sinne jonnekin, jonne toivoakseni on vielä pitkä matka.
Tänä vuonna kilometrejä kertyi kesälomareissussa neljään päivään vaivaiset 723. Ehdimme silti nähdä monenlaista ja ehkä jopa hiukan nauttiakin näkemästämme.
toimittaja
Marika Timonen
marika.timonen@avl.fi