Ordenojan kesävarsat ovat laitumella ja ensi kesän varsat aluillaan

0
Ordenojan kesätyöntekijä Julia Junnila ja Liisa Savo johdattelivat äidin ja lapsen yhteiskuvaan. Emä ja kuukauden ikäinen tähtiotsavarsa pitävät yhteyden jatkuvasti.

PÖYTYÄ. Kevät ja kesä on hevosten varsomisaikaa. Juuri nyt on menossa myös tiivistahtinen siemennyskausi. Ja koska tamman kantoaika on 11 kuukautta, ensi kevään ja kesän varsat saavat nyt alkunsa.

Ordenojan oriasemalla on tänä keväänä syntynyt viisi omaa varsaa ja ne ovat lämminverisiä ravihevosia. Sen lisäksi oriasemalla on asiakastammoja eli asemalle siemennettäväksi tulleita tammoja. Niissä on muitakin hevosrotuja edustettuina, mm. suomenhevosia, puoliverisiä ratsuhevosia, erilaisia poneja, islanninhevosia.

Ordenojalla on vilkas asiakastammaliikenne. Eläinlääkäri ja oriaseman toinen omistaja Liisa Savo kertoo, että vuoden mittaan siemennettävänä tai astutettavana asemalla käy noin 150 tamma eri puolilta Suomea. Haastattelun aikaan asiakkaita on noin 20.
– Tammoja tulee ja menee.

Tammat ovat keväisin ja kesäisin kiimassa kolmen viikon välein. Tammat tutkitaan reilun kahden viikon kuluttua siemennyksestä onko siemennys onnistunut ja pieni 1,5cm alkiorakkula löytyy kohdusta. Jos ei löydy, siemennys uusitaan noin kolmen viikon kuluttua edellisestä siemennyksestä.

(jatkuu kuvan jälkeen)

Hevosen sikiö, 35 päivää, pituutta 1,6 cm. Emälle tehdään ultratutkimus, jossa tarkastetaan, että siemennys on onnistunut. Kuvassa loimaalaisen Myyn ensi kesän varsa.

Siemennyksiä myös tuontitavaralla

Suomessa oriasemat tekevät yhteistyötä. Ne lähettävät ja vastaanottavat siirtospermaa toinen toisiltaan eri puolilta maata, mutta sitä ostetaan myös ulkomailta.

Maasta tai maanosasta toiseen ei hevosen tarvitse enää matkustaa, koska pakastesperma kestää lentokuljetusta hyvin. Tuorespermaa lähetetään pikarahtina, jolloin se on vuorokaudessa käytettävissä.

– Pakastettu on lähes ikuista.

Ordenojalla tehdään paljon siemennyksiä tuontispermalla. Siemen pystytään lähettämään pakastettuna, -196-asteisessa nestetypessä, maasta toiseen. Paras ratsusperma saadaan parhaista ratsuistaan tunnetuista Saksasta, Hollannista ja Belgiasta. Paras ravurisperma tulee Ruotsista, Ranskasta ja Yhdysvalloista.

(juttu jatkuu kuvan alla)

Lauma toimii kuin yhdestä ajatuksesta. Tulijoita katselemaan tullut emä-varsalauma kääntyi lopulta kuin yhdestä päätöksestä, ja niin ne tietysti päättivätkin, lauma- ja saaliseläimen viestintäkeinoin.

Heti laumaan ja laitumelle

Ordenojan aseman ympärillä on laajat laitumet, hevosia on kaikkialla. Ne viettävät laitumella koko kesän, yötä päivää, vuoden ikäiset varsat omassa laumassaan ja aitauksessaan, orit omassaan ja tämänvuotiset varsat emineen omassaan.

Alkuvaiheen emä ja varsa viettävät ”äiti-lapsilaitumella”, etteivät pienet jää isojen ja ehkä hyvinkin vauhdikkaitten ja rajumpien jalkoihin, nekin ympäri vuorokauden.

Laitumella oleva, vielä kuukauden ikäinen ja nimetön tähtiotsainen varsa menee yöksi talliin emänsä kanssa.
– Koska emä on jo yli 20-vuotias, se saa tallissa tarvitsemaansa lisäravintoa, Liia Savo sanoo.

Tamma voi poikia periaatteessa elämänsä loppuun asti. Savo kertoo, että yleensä siitostammat ovat 3–20-vuotiaita, mutta jotkut pystyvät varsomaan jopa 25-vuotiaaksi asti. Varsa vieroitetaan emästään kuuden kuukauden ikäisenä, jolloin alkaa puolitoistavuotinen aika varsalaumassa. Laitumelle emä ja varsa toki pääsevät hyvin pian varsomisen jälkeen.
– Se on monella tavalla tärkeää varsalle. Varsa oppii hyville hevostavoille, hevoset koulivat toisensa.

(jatkuu kuvan jälkeen)

Varsa on utelias, leikkisä ja vähän hontelo. Emä pitää varsaansa ja varsasta kiinnostunutta ihmistä silmällä tarkkaavaisena. Emä ja varsa ovat ”äiti-lapsilaitumella” koko ajan lähekkäin.

Ravurit, ratsut ja kouluhevoset

Tavoitteellisissa siitoksissa valitaan parhaat orit ja tammat, ja perusteina ovat suoritukset, olivat hevoset sitten ravureita, ratsuja tai kouluhevosia.
– Juoksijalla jalostetaan nopeutta, ratsulla on erilaiset tavoitteet, ja vielä kouluratsulla erilaiset kuin esteratsulla.

Puolentoista vuoden iässä varsa myydään, ja alkaa kouluttaminen. Täysikasvuinen hevonen on noin nelivuotiaana.

Vaikka geenit antavat isot linjat, varsa ei ole siltikään koskaan takuuvarma ”tuote”. Takavuosien kuuluisan ravurin Charme Asserdalin 11:sta jälkeläisestä ei tullut huippuravureita.

Nimenvalinnassa säännöt

Jokainen varsa saa nimen. Omistaja nimeää varsan kuten haluaa, kunhan ottaa rajoitukset huomioon. Liisa Savo kertoo, että nimi ei saa olla sama kuin on jollakulla toisella lämminverisellä. Nimeämistä helpottaa se, että hevosille annetaan usein myös ”sukunimi”, kasvattajanimi. Ordenojalla se on Orden.
– Meillä on esimerkiksi Lady Orden ja Thorvald Orden.

Aina jalostus ei ole tavoitteellista. Usein omalle hevoselle halutaan varsa, koska se on oma, erityinen ja rakas.
– Vaikka oma hevonen ei olisi Suomen huippuja, siltä halutaan sen itsensä takia varsa.

Varsa ja emä ovat koko ajan lähellä toisiaan. Rapsuttelu tuntuu mukavalta ja rauhoittaa.