PÖYTYÄ / Yläne. Punamultamaalin keittäminen ei ole kiireisen modernin ihmiset hutilointipuuhaa, vaan se on perinteitä kunnioittavan ja rauhallisen puuhailijan ”hiljaa hyvää tulee” -työrupeama.
Paikalle oli saatu Pertti Ekmanin maalinkeittopönttö ja siinä sivussa, ehkä tärkeämpänäkin, tuli Ekmanin punamultakeittokokemusasiantuntijuus.
– Olenhan minä vuosikymmenten aikana keittänyt useita satseja itselle, naapureille ja muutamalle muullekin. Tämä on mukavaa, mutta aikaa vievää puuhaa, Ekman kertoi hämmentäen samalla pataa, jotta ruisjauhot eivät palaisi pohjaan.
Tuli padan alle
Mukavaa puuhasta teki tällä kertaa se, että paikalla oli molempien käsien sormilla laskettava määrä porukkaa seuraamassa ja hämmentämässä. Pistouteliaitakin päivän aikana kävi useita. Samuli Suominen oli tullut paikalle oppipojan rooliin.
– Minulla on kotona projekti odottamassa ja tulin tänne oppimaan keiton salat, Suominen naurahti ja esitti Ekmanille tiukkoja kysymyksiä, joista osa oli keiton modernisointia koskevia.
Keittopönttöön laitettiin ensin sata litraa vettä ja sitten tuikattiin tuli alle veden kiehutusta varten.
– Voisikos tuonne alle vetää kaasupolttimen tai kaksi ja lämmittää hommaa sillä, Suominen pohdiskeli ja sai ehkäpä-tyylisen vastauksen.
Veden kiehuttua joukkoon heitettiin rautavihtrilliä eli rautasulfaattia. Ruisjauhojen lisäysvaiheessa kaikille tuli perinteinen puuronkeittofiilis. Veikko Niittymaa tarttui välillä punamultakauhaan ja hämmensi.
– Hommassa menee noin kuusi tuntia ja koko ajan täytyy hämmentää. Ruisjauhot on tärkeä saada kypsäksi ja sitä voi testata tällaisella puutikulla. Jos soosi jää kunnolla tikkuun kiinni, on puuro kypsää ja sekaan voidaan laittaa punamultajauhe, Ekman kertoi kaikille.
Vehnäkin käy raaka-aineeksi
Maalisoppaan voi lisätä suolaa kestävyyttä lisäämään ja vernissaa tartunnan parantamiseksi. Ne tulee tehdä ennen punamullan lisäämistä. Vernissaa kannattaa laittaa varsinkin, jos aikoo käyttää punamultamaalia höylättyyn lautaan. Vernissa hieman tummentaa maalia.
– Ruisjauhoa on aikanaan käytetty liima-aineena punamultamaalissa sen tärkkelyksen takia ja siksi, että se oli halvinta. Tähän reseptiin voisi aivan yhtä hyvin laittaa vehnäjauhoja, mutta me halusimme tehdä vanhan perinteen mukaan, kun maalaamme tällä tuon kunnostamamme suulin tässä kotiseutumuseolla, Niittymaa vihjasi.
– Vehnä voisi olla sinänsä parempi tähän, kun se on huonompaa ihmisravinnoksi. Kaikkeenhan sitä tungetaan nykyään, murjaisi Suominen, joka taitaa laittaa vehnäjauhoa sitten omaan tulevaan punamultamaaliinsa.
Hyvä lisä punamultamaalin keittämiseen on rehti huumori. Se taitaa lisätä maalin tarttuvuutta, sillä huumorikin tarttuu.
Lähde: Pirjo Nikkilä
Tuomas Honkasalo
Raaka-aineet
150l vettä
14 kg hienoja ruisjauhoja
6 kg rautasulfiittia (rautavihtrilliä)
25 kg punamultaa
Näin keität punamultaa
Pääosa vedestä kuumennetaan kiehuvaksi ja siihen lisätään rautasulfiitti. Loppuosaan kylmää vettä sekoitetaan ruisjauhot paakkuuntumisen estämiseksi. Ruisjauhovelli lisätään kiehuvaan veteen hyvin sekoittaen. Annetaan kiehua hiljaa noin puoli tuntia, kunnes ruis on kypsää. Tämän jälkeen lisätään punamultajauhe pienissä erissä edelleen hyvin sekoittaen. Annetaan kiehua hiljalleen 2-3 tuntia koko ajan tasaisesti hämmentäen. Maali ei saa kiehua yli eikä palaa pohjaan.
Keittoastia, esimerkiksi tynnyri, on hyvä lämpöeristää esimerkiksi mineraalivillalla lämmön pitämiseksi tasaisena. Maalia voi keittää myös avotulella, mutta silloin tulee huolehtia lämmön tasaisuudesta.
Maalin valmistumista voi kokeilla kastamalla maaliin koetikkuja. Mikäli kuivuneesta tikusta ei hangattaessa tartu maalia käteen, on maali valmista. Sitten maalin annetaan jäähtyä.
