AURA. Toiset pelaavat tennistä, toiset sauvakävelevät, mutta Emma Mäkinen pistää ajovarusteet päälle ja ajaa kovaa bemarilla ja kuorma-autolla. Kovaa ajetaan toisaalta vain radalla suljetuissa olosuhteissa. Maantiellä 26-vuotias Mäkinen ajaa kuten muukin rattikansa eli rajoitusten mukaan ja toiset huomioiden.
– Olen saanut tämän ajamisharrastuksen verenperintönä isältäni, sillä niin kauan kuin muistan, olen ollut mukana varikoilla ja autokisoissa, Mäkinen muistelee.
Hänen isänsä Mika-Juhani Mäkinen on tuttu muun muassa kuorma-autoluokista Euroopan mestaruussarjoihin asti.
– Olen ajanut kaikenlaisia ajopelejä, kun niitä on aina ollut saatavissa tai nurkissa pyörimässä. Tutuksi ovat tulleet autot ja muut nelipyöräiset sekä kaksipyöräisetkin karting-autoista truck racing -kalustoon, Mäkinen naurahtaa.
Tällä hetkellä Tampereella projekti-insinöörinä työskentelevä Mäkinen on kotoisin Aurasta ja on edelleen tuttu näky Aurassa.
Maanrakennusalan töiden lisäksi Mäkinen hoitaa kuntoaan lenkkeilemällä ja käymällä salilla, mutta muuten autoiluharrastus vie hänen vapaa-aikansa.
– Ajan nyt rata-autoilun FRC eli Finnish Racing Championship-sarjassa BMW Xtreme Race-luokkaa. Sarjassa on kesän aikana viisi kilpailua ja yleensä yksi kilpailu vie 3-4 päivää aamusta iltaan, Mäkinen selventää.
Samalla autolla ajaa myös Mika Isokangas. Kisoissa ajetaan omat yksilökisat ja 40 minuutin kilpailussa kuskia vaihdetaan Mäkisen ja Isokankaan välillä 20 minuutin ajon jälkeen.
Itseään muutenkin vauhdikkaaksi ja ex-tempore-ihmiseksi kuvaileva Mäkinen ei oikein osaa pysyä paikallaan.
– Olen myös ajanut kuorma-autokisoja kotimaassa ja Euroopassa. Tänä kesänä ei ole yhtään kuorma-autokisaa vielä takana, mutta se on kyllä tosi kivaa, kun ne voimat on siinä ihan valtavia, Mäkinen kertoo.
Kisojen jännittävyydestä ja adrenaliiniryöpyistä huolimatta Mäkinen kuvaa olevansa rauhallinen kuljettaja.
– Kuskina olen sellainen rauhallinen enkä ota yleensä turhia riskejä, Mäkinen kuvailee.
Riskithän tuppaavat usein kostautumaan; ainakin lajissa, jossa marginaalit ovat sekunnin osia ja päätöksiä ja reagoimista tehdään supernopealla aikataululla.
Bemarilla huippunopeudet nousevat kisoissa yli 200 kilometriin tunnissa.
– Hiljattain oltiin Botnia Ringillä kisaamassa, niin huippunopeus taisi olla 220 km/h. Voisi sitä enemmänkin saada ehkä vielä irti, mutta sitten loppuu suora jo kesken, Mäkinen sanoo.
Autoa on hieman paranneltu ja tavaraa riisuttu auton sisältä, mutta muuten se on vakioauto.
– Lämmityslaitetta ei tarvita, kun autossa on ihan riittävän lämmin kisoissa, Mäkinen virnistää.
Kisoissa ja valmistautumisessa pääasiassa mekaanikot hoitavat auton huollon.
Mäkinen sai hieman tuta hurjien nopeuksien vaarallisuudesta tänä kesänä Ahveniston moottoriradalla.
– Raidetangon pää hajosi ja auto ei sitten kääntynytkään mutkassa Vedin siitä sitten päin seinää. Huomasin sen vasta, kun tulin mutkaan. Onneksi sain otettua vauhtia pois ennen rengasvalleja, mutta sinne sitä mentiin. Tuli turvakaarille käyttöä ja autoa piti sitten laittaa kotona kuntoon. Kisat jäivät siihen sillä kertaa, Mäkinen muistelee.
– Oli siinä pitkät sekunnit, kun odotin vauhdin laskemista ja vallin lähestymistä.
Kilpailuissa näkyy naisia nykyään enemmän kuin aikaisemmin. Mäkinen ei ole kokenut olevansa erikoisuus naiskisaajana.
– Olen ollut jo niin pitkään mukana, että minua on ainakin kohdeltu tosi hyvin tai ihan kuin muitakin. En ole havainnut epätasa-arvoa radoilla, ainakaan minun kuulteni sitä ei ole, Mäkinen kertoo.
Mäkinen on sarjataulukossa puolessa välissä eli teot puhuvat puolestaan.
Tuomas Honkasalo
