PAIMIONJOKI. Paimionjoen keskiosien koskikunnostukset ovat käynnistyneet vuollejokisimpukoiden siirroilla. Rauhoitetut vuollejokisimpukat siirretään turvaan koskien ennallistamistöiltä, joissa koskiin palautetaan aikanaan tukinuiton, myllyjen ja voimalaitosten tieltä poistettuja kiviä.
Simpukoita siirtävät tutkimussukeltaja, hydrobiologi Rami Laaksonen ja Paimionjoki-yhdistyksessä vastikään projektisuunnittelijana aloittanut Annelea Vuontela. He arvioivat kesäkuun kuluvan siirroissa. Varsinaiset koskikunnostukset päästään näillä näkymin aloittamaan heinäkuussa.
Laaksosen mukaan vuollejokisimpukat siirretään Marttilasta löytyneeseen sopivaan paikkaan, jossa lajia on jo entuudestaan. Koskien ennallistamisen jälkeen niitä ei palauteta enää entisille sijoilleen.
TUTKIMUKSET ja siirrot aloitettiin tällä viikolla Kosken Karjakoskelta ja sen alapuolisesta koskesta. Karjakoskelta vuollejokisimpukoita ei löytynyt, mutta alapuolisesta koskesta löytyi useampi. Keskiviikkona Laaksonen ja Vuontela tutkivat Eurankoskea Tarvasjoella. Kaksikko aikoi palata paikalle vielä uudelleen, kun virtaus Eurankoskessa on pienempi. Yhteensä simpukoita on tähän mennessä kerätty 330, joista vuollejokisimpukoita 14 yksilöä.
Vuollejokisimpukoita etsitään ja siirretään lisäksi Krouvinkoskelta Marttilasta ja Killalankoskelta Tarvasjoelta, sekä mahdollisesti myös muistakin koskista, jos aikaa jää. Kaikkiaan Paimionjoki-yhdistyksen yhdessä kuntien kanssa käynnistämässä hankkeessa ennallistetaan kymmenen joen keskiosan koskea Koskella, Marttilassa ja Tarvasjoella. Yhteensä ennallistettavaa on noin kahden kilometrin matkalla.
VUOLLEJOKISIMPUKALLA menee Laaksosen mukaan Suomessa kohtuullisesti, mutta Keski-Euroopasta se on aika lailla kadonnut. Vuollejokisimpukka kuuluukin EU:n tärkeänä pitämiin suojeltuihin lajeihin.
Suomessa vuollejokisimpukan levinneisyysalue ulottuu Kotkasta Kaskisille eli kattaa lounaispuolisen Suomen. Jokihelmisimpukan ohella se on on ainoa laji, jota tavataan vain virtaavista vesistä, muut elävät myös järvissä.
–Paimionjoessa elää useita eri simpukkalajeja, virtaavimmissa paikoissa viittä eri lajia, joista vuollejokisimpukka on yksi, Laaksonen kertoo.
Joen ekosysteemin parantamiseen ja elinympäristön monimuotoisuuden lisäämiseen tähtäävä koskien ennallistaminen hyödyttää myös vuollejokisimpukkaa.
–Virtausolojen muuttuminen monimuotoisemmaksi vaikuttaa pohjan raekokoon. Maltillisemmassa virtauksessa pienirakeinen sorakin pysyy paremmin, Laaksonen selvittää.
–Vuollejokisimpukka tykkää pehmeämmästä pohjasta, Vuontela lisää.
Ennallistamistöissä on tarkoitus perkuukivien palauttamisen lisäksi lisätä joen pohjaan kutusoraa. Hankkeeseen on saatu Varsinais-Suomen ELY-keskukselta noin 55 000 euron rahoitus, minkä lisäksi Koski, Marttila ja Lieto osallistuvat kustannuksiin. Vesialueita hallinnoivat osakaskunnat sekä koskialueiden rantakiinteistöjen omistajat ovat olleet myötämielisiä joen kunnostamiseen. Heitä on kuultu kunnostussuunnitelmia tehdessä. Kunnostustyöt tekee Marttilan Maanrakennus.
Kuvatekstissä ollut nimivirhe korjattu 7.6. klo 15.39.
FAKTA
Koskikunnostusten tavoitteena on Paimionjoen ekologisen tilan parantaminen.
Kunnostussuunnitelmissa huomioitiin koskialueiden merkitys kalaston ja muun vesieliöstön elinympäristönä.
Suunnittelu tähtäsi siihen, ettei kunnostuksilla aiheuteta olennaista muutosta vallitseviin vedenkorkeuksiin eikä heikennetä maa- ja metsätalouden eikä kiinteistöjen kuivatusta.
Kunnostuksia tehdään Tarvasjoella Killalankoskella ja Eurankoskella, Marttilassa Koskenpäänkoskella, Krouvin- eli Palaistenkoskella ja Purhalankoskella sekä Koskella Koivukylänkoskella, Patakoskella, Tuimalankoskella, Karjankosken alapuolisella koskella ja Karjakoskella.
Lähde: https://www.paimionjoki.fi/projekti/paimionjoen-keskiosan-koskikunnostukset