”Kello löi jo viisi, palvelijat herätkää!” Tämä on karkea käännös ja siis vain yksi esimerkki tähän mennessä kenties oppimastani kissojen salaisesta kielestä. Näillä kahdella perheenjäsenelläni on paljon asiaa ja edellä tulkitsemani viesti välitetään useimmiten kovaan ääneen naukumalla tai vaihtoehtoisesti hieman normaalia intensiivisemmällä pääpuskulla tämän vielä täysin unessa olevan ihmisolennon ohimolle.
Olen ollut kissanomistaja suuren osan elämääni, mutta salaisen kielen opettelussa koen vielä olevani hyvinkin alkutaipaleella. Oleellista kai onkin ymmärtää, että kommunikaatiossamme on runsaasti tulkinnan varaa. Se juuri tekeekin näistä eläimistä itselle niin kiehtovia.
Kun asetun keittiönpöydän ääreen käymään läpi päivän lehteä, niin ei aikaakaan kun seuraani liittyy karvakaveri tai ajoittain kaksikin. Alkavasta lukutuokiosta hieman haasteellisen tekee se, että ensitöikseen nämä kaverini istahtavat keskelle avoinna olevaa aukeamaa tai pyrkivät vauhdikkaasti saalistamaan jotain lehden sivujen alta. Siellä voi olla vaikka hiiri, pitäähän se toki tarkistaa. Ja mikäs sen mukavampaa kuin istahtaminen sellaisen uutisen päälle, jota kaverini mielestä minun ei juuri nyt tarvitsisi lukea. Sitä ihminen oppii suuntaamaan huomionsa huomattavasti oleellisempaan asiaan – eli rakkaan lemmikin rapsuttamiseen.
Tätä ensimmäistä kolumnia kirjoittaessani istun puolestani tietokoneella työpöydän ääressä. Hyvin äkkiä huomaan, että jaloissani pyörii toinen kissoistamme äänekkäästi kehräten ja kiehnäten. Voisin olettaa tämän olevan spontaani hellyydenosoitus, mutta tälläkin kertaa kyse on siitä, että ruokakuppi olisi syytä käydä täyttämässä jollain tarkkaan ja harkitusti valitulla ravinnolla. Siinä minulla onkin sellainen nelijalkainen tosiystävä – aina niin rehellinen.
Lapsuudessa olin onnekas ja sain viettää paljon aikaa lemmikkieläinten kanssa ja samalla sain oppia huolenpidosta ja rutiinien tärkeydestä. Olemmehan me ihmiset itse tehneet eläimistä itsellemme seuralaisia ja sen myötä olemme myös vastuussa niiden hyvinvoinnista. Kissat ovat omalla kohdallani tulleet osaksi omaa arkea ja ovat tärkeä osa perhettä siinä missä ihmisetkin.
Näin kesän alussa toivonkin yhtä asiaa; jos teet valinnan ja otat kissan (tai minkä tahansa lemmikin) elämääsi, muistathan valinnan hetkellä, että uusi perheenjäsenesi tarvitsee uskollisuuttasi useamman vuoden, ja ympäri vuoden.
Emmi Lovén
toimituksen avustaja