PÖYTYÄ/Himainen. Pöytyäläisen sotainvalidi Tommi Pekkalan kädenpuristus on jämäkkä ja muistinsa terävä, vaikka miehellä on ikää 99 vuotta. Eriskummalliseksi Pekkalan taipaleen tekee se, että jatkosodassa ja vielä sen jälkeenkin hänen elämänsä oli hiuskarvan varassa useaan otteeseen.
Pöytyällä Mustanojalla syntyneen Pekkalan tarina lapsuusvuosista 1960-luvulle on luettavissa hänen poikansa Jukka Pekkalan tekemässä Kirjoittele sit -kirjassa. Päähenkilön haastattelujen lisäksi teokseen on koottu Tommi Pekkalan lastenlasten kuvaukset isoisästään, jotka luovat perspektiiviä kerrontaan.
Lastenlasten mukaan heidän isoisässään tapahtui merkittävä muutos mummin, Hillevi Pekkalan kuoltua vuonna 2015. Siihen asti isoisä oli ollut taustalla uurastava työmyyrä, mutta puolison poismeno herätti hänessä vahvan halun jutella ja puhua menneisyydestä.
Tekemällä oppii
Nykypäivän lukijalle Tommi Pekkalan lapsuus sekä nuoruus näyttäytyvät villeinä metsäleikkeinä ja valtavan pitkinä polkupyöräretkinä. Ehkä ne tarjosivat joissakin tilanteissa vastapainoa kotikasvatukselle, joka korosti uskonnollisuutta ja isänmaallisuutta.
Pekkalan isä Erik ”Erkki” Pekkala toivoi lapsistaan oppineita kansalaisia ja mahdollisti heille opiskelun Turussa. Erkki Pekkala oli itsekin opettaja Mustanojan koululla ja myös Pöytyän suojeluskunnan perustajajäseniä.
Tommi Pekkalasta ei tullut isänsä toiveiden mukaista lukumiestä, mutta hänen tapansa kokeilla, tehdä ja oppia osoittautui alusta pitäen kantavaksi metodiksi.
Päätös antoi levollisuutta
Talvisodan sytyttyä Tommi Pekkala hankkiutui suojeluskunnan ilmavalvontakurssille ja ryhtyi valvomaan ilmatilaa pöytyäläisten lottien kanssa nykyisellä Kyntäjäntuvalla.
Suojeluskunta taustaansa peilaten Pekkala päätti jatkosodassa ennemminkin taistella loppuun saakka kuin joutua vangiksi ja tulla sitten neuvostoliittolaisten ampumaksi. Päätös antoi levollisuutta ja kykyä toimia tiukoissa tilanteissa, jopa silloin kun hän huomasi heräävänsä ruumishuoneella.
Pekkala maksoi sodasta kovan hinnan. Haavoittumisista toipuminen terveen kirjoihin kesti puolitoista vuotta, veli oli kaatunut, omat kasvot olivat murjotut, keltatauti koetteli kuntoa, seurustelusuhde kaatui ja masennus iski.
Pekkala kertoo lähteneensä sotaan innolla, mutta sotainto hiipui täysin kokemusten karttuessa.
Vastoinkäymisistä selviää
Kun Tommi Pekkalan tarina on edennyt kirjassa jälleenrakentamisen vuosiin, lukija kuvittelee voivansa huokaista helpotuksesta. Teoksen surullisimpia hetkiä on, kun jotakuinkin elämänsä raiteilleen saanut Pekkala kokee takaiskun, jolle ei löydy vertaa edes sotavuosilta.
Siitäkin Pekkala perheineen onnistuu kuitenkin nousemaan. Hänen mukaansa kaikista vastoinkäymisistä selviää kovalla yrittämisellä ja ennen pitkää elämä tarjoaa positiivistakin puolta.
Selviytymiseen liittyy myös kirjan otsikko Kirjoittele sit. Sitä Pekkala pitää lausahduksena, joka on pitänyt hänet hengissä elämän vaikeimpina hetkinä.
Jukka Pekkala kertoo Kirjoittele sit -kirjasta Riihikosken kirjastossa 15.5.2024 kello 17. Paikalle on lupautunut myös kirjan päähenkilö, Tommi Pekkala.