PÖYTYÄ/Yläne. Turun biotieteiden keskus sai yläneläiseltä Henna Ruususelta testamenttilahjoituksena 200 000 euroa. Testamenttimääräyksessään Henna Ruusunen kohdensi lahjoituksen professori Johanna Ivaskan johtamaan syöpätutkimustyöhön.
Henna Ruusunen kuoli tämän vuoden tammikuussa 84-vuotiaana. Hän asui pitkän elämänsä Yläneellä, jossa hän hoiti kotitilaansa yhdessä veljensä Hannu Ruususen kanssa. Sisarukset olivat 15- ja 17-vuotiaita ottaessaan tilanhoidon vastuulleen.
–Ei me ajateltu, että mentäisiin muualle, ei osattu ajatella muuta, Hannu Ruusunen sanoo.
Tilan hoitaminen oli työteliäs ja helppo ratkaisu. Pienestä pitäen he olivat nähneet, millaista on karjanhoito, lypsämiset, kylvöt, maanmuokkaus, lannanajot ja korjuut. Kun ikä, voimat ja taidot karttuivat he ryhtyivät työhön aikuisten rinnalle.
Alaikäisinä tilan hoitajiksi
Perheen isä oli kuollut rintamalla vuonna 1940 pari viikkoa ennen talvisodan päättymistä. Hanna oli tuolloin viiden kuukauden, Hannu kaksivuotias. Äiti hoiti tilaa oman äitinsä kanssa, lypsi ja kylvi. Naapurien talkooapu auttoi isoissa töissä. Vuonna 1943 äiti lähti Paimion parantolaan hoidattamaan keuhkotuberkuloosia. Äidinäiti ja hänen sisarensa huolehtivat Hennasta ja Hannusta. Vuoden kuluttua äiti kuoli. Henna oli viisi- ja Hannu seitsemänvuotias. Heille jäi muistikuva langanlaihasta kuolleesta äidistä sängyssä.
Isovanhemmat ottivat vastuun lapsista ja karjasta, pellot vuokrattiin pois. Sekään ei kestänyt pitkään, kun isovanhemmat menehtyivät. Sisarukset olivat vielä alaikäisiä ottaessaan tilan hoitoonsa.
–Lehmiä oli viisi tai kuusi, joskus kahdeksan, ja oli mullikka ja hevonen ja kesäpossu. Siihen aikaan pärjättiin vähemmällä, Hannu Ruusunen sanoo.
Tila tuli hoidetuksi, hyvin ja sopuisasti. Hannu kertoo, etteivät he siskon kanssa koskaan riidelleet tilan hoidosta tai hankinnoista.
–Kinattiin kyllä joskus, mutta siinähän asia tulee käsitellyksi.
Henna Ruusunen pisti tuloja visusti talteen. Nuukuus on vähän kuin harrastus, sanoi Henna. Sisarusten serkku Tuula Ruusunen kertoo, että Henna ei ollut itara, vaan tarkka, ja hän eli vaatimattomasti. Pöytä kuitenkin notkui tarjottavaa ja läheiset saivat runsaita lahjoja.
–Harvassa oli ne päivät, kun täällä ei joku käynyt kylässä. Ja aina oli jotain leivottuna, hän tykkäsi leipoa.
Viimeisellä lehmällä Kiinaan
Sisarukset tekivät paljon töitä. Niin pysyi ruumis vahvana ja peruskunto hyvänä. Lääkäri oli todennut, että ikäisekseen Henna oli erinomaisessa kunnossa ja lihakset olivat vahvat. Valokuvassa parin vuoden takaa näkyy hyvä ryhti.
–Maatilan töissä vahvistunut, Tuula Ruusunen sanoo.
Tuula Ruusunen toteaa, että Henna oli ”kova luu”. Hän teki itse, eikä ollut avuton.
–Vasta kolme kuukautta ennen loppua hän hyväksyi, että joku muu keitti kahvia tai laittoi ruokaa. Viime vuoden keväänä hän vielä istutti perunatkin käsin, ja nosti syksyllä.
Kun karja pantiin viimein pois 20 vuotta sitten, Henna sanoi, että lentää sitten viimeisellä lehmällä Kiinaan. Niin hän teki. Kun viimeinen nauta oli myyty, hän matkusti Kiinaan ja kävi Kiinan muurilla. Se oli haave, jonka hän toteutti.
Eläkkeelle jäätyään Henna alkoi hoitaa puutarhaa. Aikaa ja voimia oli muuhunkin ”mukavaan turhuuteen”, joten ainakin kolmena kesänä hän ajoi naisporukalla Pyhäjärven ympäri.
–Se on 86 kilometrin kierros, Hannu Ruusunen sanoo.
Saman verran tuli matkaa Kustavin Vuosnaisista, josta hän polki Yläneelle Saariston rengastien kierrokselta.
Sairastuminen johti lahjoitukseen
Nelisen vuotta sitten Henna Ruususella todettiin rintasyöpä. Sairaudessa ei ollut mitään hyvää, mutta saamaansa hoitoon TYKSissä hän oli tyytyväinen. Lisäksi hänelle avautui siellä jotain uutta ja merkityksellistä.
Häntä hoidettiin yliopistollisessa sairaalassa, mikä tarkoitti, että hän oli osa jotain yksilöä isompaa. Hän oli myös tilanteessa, jossa ei itse voinut vaikuttaa oikein mihinkään. Hänen sairautensa ja hänen syöpänsä ja se miten hoidot tehosivat juuri hänen tapaukseensa, oli osa tutkimustyötä, joka oli hänestä mielenkiintoista ja vaikuttavaa. Henna päätti tukea syöpätutkimustyötä ja kunnolla.
Veli tiesi testamentista, mutta ei aivan tarkasti mistä Henna löysi juuri tämän lahjoituskohteen. Siivotessa kuitenkin löytyi kotoa kaapin päältä Johanna Ivaskasta ja hänen tutkimustyöstään kertova lehtileike.
Hannu Ruusunen kertoo, että ensimmäinen diagnoosi oli kova paikka, toinen ei. Henna oli jo sopeutunut asiaan. Kuolemaan hän suhtautui aika rauhallisesti.
Perheessä on oltu aina aika ronskeja. Tuula Ruusunen kertoo, että kerran sukuhaudalle kukkia viedessä Henna oli sanonut, että hänelle on aika lailla sama joutuuko hän taivaan puolelle vai sille toiselle.
–Kummassakin on kavereita, hän sanoi.
Ruususen tilan, Syrjälän, keittiön ikkunasta aukeaa laaja peltoaukeama. On kevätmuuttojen aika, pellolle laskeutuu kolme hanhiparvea. Hannu Ruusunen kertoo, että jokunen päivä sitten siinä käveli kolme hirveä. Tätä näkymää Henna Ruusunen katseli mielellään. Hän oli elämässä ja maassa kiinni. Hän teki työtään kädet ja jalat mullassa ja hän rakasti luontoa ja eläimiä.
–Hän sanoi, että menee katsomaan raveja sitten, kun kuski vetää hevosta. Hän ei hyväksynyt raveja ollenkaan, sanoo veli.
Lahjoituksella on suuri merkitys
TURKU. Turun biotieteiden keskuksen professori Johanna Ivaska sanoo, että hänen johtamansa tutkimuksen saama suuri testamenttilahjoitus oli hieno yllätys.
– Olemme otettuja ja liikuttuneitakin lahjoituksesta, ja siitä, että on kiinnitetty huomiota tutkimukseen tällä tavalla.
Lääketieteen tutkimus ja tutkimusvälineet ovat kalliita. Ivaska kertoo, että tämä lahjoitus halutaan käyttää johonkin erityiseen, esimerkiksi laitehankintaan.
– Pohdimme mahdollisuutta hankkia laite, joka liittyy sen tutkimiseen miten syöpäsolut pääsevät leviämään verisuonistossa.
Alan huippututkimus on kansainvälistä. Ivaska johtaa suurta tutkimusryhmää, jonka jäsenet ovat kahdeksasta eri maasta. Ivaska kertoi lahjoituksesta viikottaisessa tutkimuspalaverissa.
– Kaikki olivat iloisesti yllättyneitä, tämä on työllemme merkittävää.
Turun biotieteiden keskus on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen teknologiapalveluiden ja biotieteen huippututkimusyksikkö.
