Euroopan parlamentin vaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 29.5. ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 9.6. Vaikka europarlamentti tuntuisi etäisen epämääräiseltä järkäleeltä, sen toimia kannattaa nyt hetki tuumailla.
Auranmaalaisittain funteeratessa on hyvä muistaa, että maatalouspolitiikka on EU:n vanhin ja pisimmälle yhtenäistetty politiikan osa-alue. Noin kolmannes unionin budjetista käytetään yhteisen maatalouspolitiikan kehittämiseen ja toteutukseen.
Metsänomistajille kipeäksi aiheeksi on muodostunut komission varapuheenjohtaja Frans Timmermansin voimallisesti ajama Euroopan vihreän kehityksen ohjelma. Lainsäädäntöesityksiä tekevä EU-komissio on pureutunut sen myötä myös metsäasioihin, jotka eivät varsinaisesti kuulu EU:n toimivaltaan. Kaiken lisäksi metsäasioita tarkastellaan nyt sangen kapeakatseisesti ilmasto- sekä ympäristönäkökulmista ja samalla unohdetaan metsien taloudellinen sekä sosiaalinen merkitys.
Isossa kuvassa keskeisiä aiheita EU:n päätöksenteossa tulevat olemaan turvallisuusasiat, jotka nekin sivuavat maaseutua esimerkiksi ruoantuotannon osalta. Myös ennusteet laitaoikeiston vahvistumisesta panevat pohtimaan: tasaantuuko niiden arvomaailma parlamentissa vai tarttuuko jyrkkyys vanhojen puolueiden edustajiin. Vaarana on, että asioiden edistämisen sijaan ryhmät alkavat keskittyä toistensa blokkaamiseen.
EU-parlamenttiin valitaan 720 edustajaa, joista 15 tulee Suomesta. Keitä edustajiksi valitaankaan, heillä tulee olla rautaista asiantuntemusta, kykyä sekä uteliaisuutta perehtyä valtaviin tietomääriin ja lisäksi heidän on oltava taitavia joukkuepelaajia.