KOSKI. Kosken seudun yläasteella kouluruoka maittaa. Koulun 8. ja 9. luokan oppilaista 93,5 prosenttia syö kouluaterian joka päivä. Koko maan luku on 62 prosenttia ja luku on laskusuuntainen. Luvut selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viime vuonna tekemän valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tuloksista.
Miten Kosken ysiluokkalaiset kommentoivat kouluruokaansa? Söin lounasta maaliskuun lopulla, tarjolla oli broileripastaa, vihersalaattia ja punajuurta, ja kasvisruokana tofupastaa.
Joel Saarinen aikoo hakea lisää, koska ruoka oli erityisen hyvää.
–Tosin aina on hyvää ruokaa, lasagne on parasta.
Saarinen ja vieressä istuva Aapo Kanasuo sanovat, että parasta heidän kouluruuassa on maku. Hertta Entonen kuvailee kouluruokaa hyväksi kotiruuaksi. Anna Laine pitää koulun erikoisruokavalioruuista. Hän itse syö gluteenitonta ruokaa ja on tyytyväinen lounaisiinsa. Elsa Ojalehto sanoo, että salaatti on koulussa aina hyvää, mutta että niin on muukin ruoka.
–Haen usein lisääkin.
Laine ja Ojalehto pitävät kasvisruuista, ja toivovat niitä nykyistä enemmänkin.
–Mutta joskus ne on vähän mössöä, voisi olla parempia, Ojalehto sanoo.
Nuoret ovat saaneet kokea kouluaterioilla myös uusia makuja: yhdelle sitä on ollut kasvispullat, toiselle kasvislasagne, josta on tullut aika yleisesti suosikkiruoka, kolmannelle rosolli.
He kertovat syövänsä lounaan, silloinkin, kun ruoka ei ole sitä lempiruokaa. Koskaan ei ole sellaista, mitä ei pystyisi tai haluaisi syödä.
Kodin ja aikuisten malli vaikuttaa
Tapaamistani nuorista kenelläkään ei jää kouluruoka väliin. Miksi joillain jää? Nuoret arvelevat syyksi ennakkoluuloja tai sitä, että on syönyt runsaan aamupalan. Kasvisruokaa he eivät pidä ongelmana. Kasvislasagne saa kaikilta varauksettomia kehuja ja yhden mielestä kasvisruokaa voisi olla enemmän.
Lounasseurani puhuu ruuasta kauniisti, mihin olen tottunut omassa perheessäni, sekä lapsena että vanhempana. En kiinnittänyt siis siihen ensin huomiota. Rehtori Jouni Karvonen sanoo, että Kosken yläasteella on arvovalinta, että opettajat puhuvat kouluruuasta kauniisti. Se on ilmapiiritekijä.
–Kiitos kuuluu nuorille, Karvonen sanoo.
Karvosen mukaan Koskella on pyrkimys, että oppilaitten ja opettajien välit ovat mutkattomia. Opettajat ruokailevat oppilaitten kanssa, eivät vahteina, vaan ruokaseurana. Karvonen sanoo, ettei edes luota sellaiseen, että opettaja kyttää vieressä. Se tuottaa pinnallista tulosta, jos sitäkään.
Ruuan arvostus tulee kotoa
Jouni Karvonen sanoo, että ruuan arvostus lähtee kotikasvatuksesta. Hän sanoo, että se vaikuttaa, että oppilaat ovat maaseudulta ja tottuneet syömään kotiruokaa.
Ruokailuhetki on tärkeä ja se on muutakin kuin ravinnon tankkaamista. Koskella on huolehdittu siitä, että jonotus ei kestä kauan, että ruoka on hyvälaatuista ja hyvänmakuista ja että sitä on tarpeeksi.
–Toki vaikkapa lihapullien ottamista lautaselle rajoitetaan, mutta siten, että lisää saa aina hakea.
Karvonen muistuttaa, että ruokaan liittyvät asiat ovat myös yksilöllisiä. Moni aikuinenkaan ei syö aamupalaa, kaikille ei ruoka maistu aamulla aikaisin.
–Mutta kyllä meidän koulun ruuasta tykätään. Se on perusruokaa.
Ei kytäten, vaan perustellen
Ruokasalissa Kosken yläasteella on miellyttävä tunnelma. Ei kuulu astioiden kolinaa, ei astianpesukoneitten jylinää, ei kaikuisaa melua tai hälyä, vaan juttelun sorinaa. Ei näy kännyköitä – ei yhtään.
–Ruokailu on tilanne, jossa puhelin ei ole mukana, toteaa Jouni Karvonen.
Hän sanoo, että lounastauolla keskitytään ateriaan ja seurusteluun. Joskus kännykkä eksyy esiin, mutta menee kyllä myös pois, hän sanoo.
Säännöt ja rajat on ja niiden noudattamista edellytetään, muutenhan ei säännöissä mieltä olisikaan.
–Säännöistä keskustellaan ja ne perustellaan niin, että nuoret ymmärtävät, miksi säännöt on olemassa. Huutamalla ja käskyttämällä tai jälki-istunnoilla ei tehdä sitä työtä, mitä tehdään koulun toimintakulttuurin ja arvomaailman rakentamisella.
Karvonen sanoo, että säännöt toimivat, kun oppilas itse oivaltaa ja sisäistää mikä on hyväksi ja hyödyllistä ja mikä on haitaksi, että on rajat ja miksi ne on.
–Reilu ja oikeudenmukainen on oltava. Punainen lanka meillä on se, että arvostava ote kantaa hyvää.
–Se on hidasta, mutta tuottaa kestäviä tuloksia.
Kosken salaisuus
Hyvässä kokonaisuudessa yksi osa vaikuttaa muihin. Koskella on mietitty paljon hyvää toimintaympäristöä, eikä vain mietitty, vaan tehty paljon. Helppoja perusasioita on esimerkiksi ulkoilu, jolla on Karvosen havaintojen mukaan suuri vaikutus jaksamiseen ja vireystilaan.
Mikä on Kosken koulun salaisuus?
–Se, että resursseja on tarpeeksi, Jouni Karvonen sanoo
–Se on asia, jolla päättäjät voivat tukea arvovalintoja. Että panostetaan nuoriin. Heidän hyvinvointinsa ja tulevaisuutensa on mittaamattoman arvokas. Toinen asia on meidän ihanat nuoret, yhdessä loistavan ja sitoutuneen henkilöstön kanssa. Näistä aineksista syntyy koulun henki.
Koskella tulokset kouluviihtyvyyden ja oppilaiden tukemisesta ovat kiistattomat. Karvonen sanoo, että tämä on olennainen asia, mistä monet kunnat voisivat ottaa mallia.
Aloite lähtee kunnassa aina jostain, ja lautakunnat ja valtuusto päättävät asiasta. Jouni Karvonen kertoo, että hänen aloitteestaan vuonna 2007 kokeiltiin pienentää yläasteen opetusryhmiä. Kaikki tulokset olivat myönteisiä, siispä luokat yläasteella säilyivät pieninä, keskimäärin 15 oppilasta luokalla.
–Tästä suuri kiitos päättäjille.
Jouni Karvonen on tyytyväinen siitä, että Kosken yläasteella koululounaan syö suurin osa, mutta se häntä mietityttää, että kuusi prosenttia ei syö – joko ei koskaan tai syö vain parina päivänä viikossa.
–Yksikin on liikaa. Kysymyksessä on oppilaan jaksaminen ja terveys. Jokainen oppilas on aina tärkeä.
Kosken seudun yläasteella yhtä ateria-annosta kohti on budjetoitu 3,60 euroa. Kouluruoka valmistetaan koulun keittiössä.
Valtakunnallinen kouluterveyskysely
Kysely tehdään joka toinen vuosi ja siihen vastaavat perusopetuksen 4.–5. ja 8.–9. luokkien oppilaat sekä lukion ja ammatillisten oppilaisten 1. ja 2. vuosikurssit.
Kyselyssä selvitetään monipuolisesti eri-ikäisten lasten ja nuorten hyvinvointia, terveyttä, koulunkäyntiä ja opiskelua, ja osallisuutta sekä avun saamisessa ja palveluissa.
Kyselyn mukaan suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin, on tyytyväinen elämäänsä ja arkirytmi ja ruokailu ovat kunnossa.
Vointinsa huonoksi kokeneitten osuus on kasvanut jo vuosia. Kiusaaminen, väkivalta ja häirintä on lisääntynyt, samoin koettu ahdistus.
Kyselyn tulokset kertovat senkin, että mm. terveellisissä elämäntavoissa lapset ja nuoret tarvitsevat ja haluavat aikuisten ja kodin tukea ja mallia.
Lähde: THL:n Kouluterveyskysely 2023