PÖYTYÄ/Kyrö. IT-tykki täytti huhtikuun alussa 20 vuotta. Mies yrityksen takana on Mikko Aaltonen , jolle tietotekniikka-ala oli nuorena luonteva valinta. IT-alan yrittäjäksi tie kulki kauppaoppilaitoksen kautta. Opiskellessaan tietojenkäsittelyä Salossa Turun ammattikorkeakoulussa Aaltosella oli jo yrityksensä, joka tosin parin vuoden ajan odotteli pöytälaatikossa.
–Silloin sai opintopisteitä, kun liittyi työosuuskuntaan, Aaltonen kertoo.
Työosuuskunnan aikana hän teki samoja töitä samoille asiakkaille kuin aiemminkin. Vuonna 2 010 Aaltonen jatkoi taas työskentelyä oman yrityksensä parissa ja nimissä.
Vuosien varrella IT-tykin työnkuva on jossain määrin muuttunut.
–Kun perustin yrityksen, ensimmäiset työtehtävät olivat perus mikrotukityötä, ongelmien korjailua ja käyttökoulutusta, Aaltonen sanoo ja kertoo yritystä tällä hetkellä työllistävän eniten datapalautukset, tietoturva- ja tietosuoja-asiat sekä tekoäly.
–Tietoturvan ja tietosuojan kysyntä on lisääntynyt aika paljon vuodesta 2 018 alkaen jolloin tuli EU:n tietosuoja-asetus GDPR.
Lisäksi IT-tykki tekee muun muassa kotisivujen käytettävyyden ja saavutettavuuden testaamisesta sekä pieniä kotisivumuokkauksia. Valtaosa yrityksen asiakkaista on toisia yrityksiä, mutta yksityisiäkin IT-tykki palvelee.
–Suurin ja tunnetuin asiakkaani on ollut ympäristöministeriön KIRADIGI-hanke, joka liittyi rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatioon, Aaltonen kertoo.
Töitä on Aaltosen mukaan riittänyt niin, että sillä tulee toimeen. Vaikka tietotekniikka on aina vain enenevässä määrin läsnä lähes jokaisen elämässä, edes diginatiivit eivät välttämättä selviydy ongelmatilanteista ilman ammattilaisen apua. Itse asiassa Aaltonen kertoo diginaatiiveista, joille on epäselvää esimerkiksi tiedoston ja tiedostokansion ero. Vaikka siis googlettamalla voisikin löytyä ratkaisu ongelmaan, ohjeiden ymmärtäminen voi olla vaikeaa diginatiivillekin, joka ei työkseen koodaile ja korjaile tietoteknisiä ongelmia.
TEKOÄLY on Aaltosen mukaan alkanut työllistää enenevässä määrin viimeisen noin vuoden aikana. Asiakkaita kiinnostavat esimerkiksi nettisivuille rakennettava chattibotti ja tuotannonohjausjärjestelmät. Kummassakin haasteena on toimintojen hienosäätö.
–On olemassa tuotannonohjausjärjestelmiä, jotka mekaanisesti tekevät esimerkiksi materiaalien kulutuksen seurantaa ja tilauksia. Asiakkaalla voi kuitenkin olla toiveena, että järjestelmä ottaisi huomioon myös erilaisia tekijöitä kuten pyhäpäivät ja työntekijöiden lomat, Aaltonen kertoo.
Aaltonen näkee tekoälyssä sekä mahdollisuuksia että uhkia yhtä aikaa. Hän pohtii esimerkiksi mahdollisuutta, että tekoäly tuottaisi uutiset. Jos tekoäly oppii hyödyntämään tuoreintakin tietoa muutamissa sekunneissa, toimituksissa saattaa tulla irtisanomisia. Toisaalta jonkun on tieto ensin tuotettava. Aaltonen toteaakin, että ennemmin tekoäly muuttaa ihmisen työn toisen tyyppiseksi kuin lopettaa työt ihmisiltä kokonaan.
Tekoälyn aiheuttamaa työttömyysaaltoa Aaltonen ei muutoinkaan ennusta. Tekoälyn pitää nimittäin vielä kehittyä ennen kuin siihen uskaltaa luottaa varauksettomasti.
Yksi esimerkki tekoälyn keskeneräisyydestä on Aaltosen kokeilu kuvan tuottamisesta. Aaltonen antoi tekoälylle käskyn luoda kuva siilitukkaisesta miehestä lukemassa Auranmaan Viikkolehteä. Lopputulos herättää kyllä hilpeyttä, mutta todistettavastikaan tekoäly ei vielä osannut esimerkiksi etsiä Viikkolehden logoa ja siilitukkaisestakin sillä oli aivan omanlaisensa näkemys.