PÖYTYÄ. Roosa Lyytikäisen alakoululaisen kouluunlähtö tyssäsi 5. helmikuuta, kun kotipihasta lähtevällä tiellä oli suden tassunjäljet. Lyytikäinen otti yhteyttä Elisenvaaran koululle ja kävi parin päivän kuluttua tapaamassa koulun rehtoria.
Lyytikäiset hakivat lapselleen kuljetusta, kun tämä aloitti esikoulun. Heille tuli yllätyksenä, että auto ei nouda lasta pihasta, vaan 1,5 kilometrin päästä. Tilanne on ollut sama nyt nelisen vuotta. Perheessä on myös alle kouluikäisiä lapsia, joten kyydin tarve jatkuu vielä pitkään.
– Ja tuo 1,5 kilometriä on metsäinen ja asumaton tie, jossa ei ole valaistusta. Se on koululaiselle haastava ja pelottava kulkea yksin, Lyytikäinen sanoo.
– Se onnistuu nyt, kun saatan hänet.
Roosa Lyytikäinen haki muutosta koululaisensa koulukyydin reittiin niin, että auto hakisi lapsen pihaportilta.
Jokainen koululaiskyytiasia käsitellään samalla tavalla. Käsittely alkaa kirjallisen hakemuksen jättämisellä. Kun hakemuksen peruste on petohavainto, koulun rehtori pyytää lausunnon petoyhdyshenkilöltä, joka Lyytikäisten tapauksessa on tehty.
Lausunnon jälkeen rehtori tekee päätöksen sivistyslautakunnan laatimien koululaiskuljetuksen periaatteiden ja petoyhdyshenkilön lausunnon huomioon ottaen. Mikäli päätös on kielteinen, eli kyytiä ei myönnetä, hakija voi hakea päätökselle hallinto-oikeuden kannan.
Lyytikäisen hakemuksen käsittely on kesken.
Sunnuntaina 18. helmikuuta samoilla kohdilla oli taas jäljet. Lyytikäinen havaitsi ne hiihtolenkillä. Hänen puolisonsa Pasi Lyytikäinen soitti petoyhdyshenkilölle Teppo Onnelalle, joka tuli saman tien tarkistamaan jäljet.
– Kävi ilmi, että siinä olikin sitten kahden suden jäljet, oli pariskunta liikkeellä.
Elisenvaaran yhtenäiskoulun rehtori Vili Santala sanoo isänä ymmärtävänsä, että petoeläimet voivat aiheuttaa huolta.
– Mutta virkamiehenä minun on erinäisissä päätöksissä toimittava kunnan ohjeitten ja sääntöjen mukaisesti, siitä ei pääse mihinkään.
Santala toteaa, että pelkät jäljet eivät koulukyytiperusteiksi riitä, mutta että tulevaisuudessa voi olla toisin. Perusteita saatetaan muuttaa esimerkiksi jos susilaumoja alkaa kierrellä alueella. Santala sanoo, että siksi kotien kautta tuleva tieto susien liikkeistä on tärkeää.
Sivistyslautakunta on viime marraskuussa päivittänyt koulukyytiperusteet petojen osalta. Lautakunta on poliittinen luottamuselin, jossa istuu kuntalaisia. Koulukyytiperusteet on julkaistu netissä, koulun sivuilla.
Pöytyän sivistysjohtaja Marianne Mäkelä sanoo, että on hyvin tiedossa, että susia liikkuu Auranmaan alueella ja että kunnassa ymmärretään hyvin asian aiheuttamaa huolta.
Mäkelä toteaa, että hyväksymissään koululaiskuljetusperiaatteissa sivistyslautakunta katsoo, ettei petojen esiintyminen sinänsä aiheuta vaaraa, jonka perusteella kuljetus myönnettäisiin.
– Tilanne on se, että suurin osa kunnasta kuuluu susien liikkumisalueeseen. Mutta tiedetään myös, että susi liikkuu päivän aikana pitkiä matkoja. Kun havainto jäljistä tehdään, susi voi olla jo toisaalla.
Mäkelä sanoo, että Varsinais-Suomen alueella on koulukyydeille hyvin samansuuntaiset kriteerit. Pöytyällä kuljetusten piirissä on noin 500 koululaista. Suuren määrän takia ei ole mahdollista hakea kaikkia pihapiiristä, Mäkelä toteaa.
– Mutta erikseen tarkastellaan jokainen yksittäinen tapaus.
Suden reviiri on suhteellisen pysyvä vuodesta toiseen. Suomen riistakeskuksen riistapäällikkö Jörgen Hermansson kertoo, että koko maassa susireviirejä on tiheimmin Varsinais-Suomessa. Reviirejä on 12.
– Ne reviirit ovat tiedossa. Lisäksi on vaeltavia yksilöitä. Eli missä tahansa täällä voi nähdä suden.
Vaeltajayksilöt voivat kulkea kymmeniä kilometrejä vuorokaudessa, kun taas reviirisudet pysyttelevät tietyllä alueella. Hermansson kertoo, että reviirisusista myönnetään aika ajoin karkoituslupia eli ne pyritään löytämään ja siirtämään kauas omasta reviiristä. Akuutissa hätätilanteessa on oikea tapa soittaa poliisille tai ottaa yhteys metsästäjään, jolloin susi voidaan ampua, Hermansson sanoo.
Pöytyän kunnan koululaiskuljetuksen periaatteet
Tilapäinen esiopetus- ja koululaiskuljetus järjestetään viranomaisilta tai riistanhoitoyhdistykseltä saatuihin tietoihin pohjautuen seuraavissa tilanteissa:
1. alueella liikkuva susi tai muu suurpeto tai vastaava eläin on vahingoittunut tai sairas ja aiheuttaa vaaraa
2. alueella liikkuu petoeläin, joka ei käyttäydy lajityypillisesti ja joka aiheuttaa vaaraa
3. suurpeto on hyökännyt lemmikki- tai kotieläimen kimppuun oppilaan asuinpaikan pihapiirissä tai sen läheisyydessä
4. koulumatkan alueella liikkuu emokarhu poikasineen tai alueella on kesken talviunien herännyt karhu, joka aiheuttaa välittömän vaaran
5. susien tai muiden suurpeto- tai vastaavien eläinten esiintymisen alueella arvioidaan perustellusta syystä aiheuttavan yksittäisessä tilanteessa vaaraa
(Sivistyslautakunnan ohjeistus kokonaisuudessaan Pöytyän kunnan sivuilla/Koululaiskuljetukset)
