PÖYTYÄ. Pöytyän johtava rakennustarkastaja Aki Vuorinen vertaa maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta sosiaali- ja terveysalaa mullistavaan sote-uudistukseen. Vuorinen muistuttaa itse lainsäädännön olevan osin kesken. Siksi kaikista yksityiskohdista ei ole tietoa ja toteutusaikataulukin on alustava.
Uuden lain on määrä sujuvoittaa rakentamisen luvittamista, edistää digitaalisuutta ja pienentää hiilijalanjälkeä. Keskeinen muutos tulee olemaan toimenpideilmoitusten ja -lupien poistuminen. Näillä näkymin ensi vuoden alusta alkaen on olemassa pelkkä rakentamislupa, jota ei pääsääntöisesti tarvita alle 30 neliömetrin tai tilavuudeltaan alle 120 kuutiometrin rakennuksiin, mikäli niitä ei käytetä varsinaiseen asuinkäyttöön.
– Uusi laki antaa entistä enemmän vastuuta rakentajalle. Esimerkiksi kaikki kaavoitukseen sekä rakennusmääräyksiin liittyvät asiat koskevat entiseen tapaan myös alle 30-neliöisiä rakennuksia. Rakentajan on otettava niistä itse selvää, Vuorinen sanoo.
Maankäyttö- ja rakennuslain uudistaminen on saanut kunnat päivittämään rakennusjärjestystään. Auranmaallakin on ollut kuntien välisiä eroja esimerkiksi siinä, kuinka suuren rakennuksen on voinut tehdä ilman rakennuslupaa. Nyt Loimaan ja Auranmaan alueiden rakennusvalvonnat työstävät rakennusjärjestyksensä mahdollisimman yhtenäisiksi.
Vuorisen mukaan Pöytyällä on tavoitteena, että ehdotus rakennusjärjestyksestä tulee teknisen lautakunnan lupajaoston pureskeltavaksi toukokuussa ja kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi marras–joulukuussa 2024.
Sijoittamislupa antaa varmuutta
Villin lännen hökkelikyliä muutoksesta tuskin syntyy, mutta Aki Vuorinen arvelee jälkivalvonnan tarpeen kasvavan.
Alle 30 neliömetrin rakennuksesta haaveilevan kannattaa jatkossakin ottaa yhteyttä kunnan rakennusvalvontaan ja hakea ainakin epävarmoissa tapauksissa sijoittamislupaa, joka on kuin ennakkokuuleminen. Sijoittamisluvan tarve lähtee toteuttajasta, ei kunnasta.
Vuorinen ottaa esimerkiksi keksityn tilanteen, jossa henkilö aikoo pystyttää pienen mökin Savojärven rantaan.
– Mikäli mökillä ei ole lain perusteella rakentamisluvan tarvetta ja rakennustarkastaja saa tiedon luvattomaan paikkaan tehdystä rakennuksesta, tarkastaja voi määrätä sen purettavaksi, Vuorinen sanoo.
Hän tuumaa sijoittamisluvan olevan sikäli nurinkurinen asia, ettei kunta voi vaatia sen hakemista. Sen turvin voi kuitenkin saada luvan tietyn asian toteuttamiseen, vaikka lupaa ei kaikissa tapauksissa edes tarvittaisi.
Ei enää paperia
Rakennusvalvonnan kanssa asiointi on muuttumassa merkittävällä tavalla. Esimerkiksi Pöytyän rakennusvalvonta ei kohta ota vastaan paperisia hakemuksia, vaan kaiken on oltava koneluettavassa muodossa.
Myös tapa kuvata rakennusta muuttuu.
– Tähän mennessä olemme ajatelleet kaksiulotteisesti, on ollut kerrosala ja kokonaisala. Nyt mukaan tulee kolmas ulottuvuus, eli kuutiotilavuus, Aki Vuorinen selittää.
Häntä mietityttää, miten vanhan koulukunnan suunnittelijat suhtautuvat uudistukseen.
– Moni suunnittelija on eläkeiän kynnyksellä. On vaikea ennustaa, päättävätkö he jatkaa töitä, vai nostavatko he kädet pystyyn, Vuorinen tuumii.
Uuden lain mukainen pyrkimys digitaalisuuteen tarkoittaa myös sitä, että rakennukselle tulee laatia konekielisesti luettava käyttö- ja huolto-ohje. Sen tulee sisältää kiinteistön perustiedot, rakennuksen historiatiedot sekä rakennuksen kunnossapitoa koskevat tarveselvitykset ja suunnitelmatiedot. Rakennuksen omistajalle on tulossa velvollisuus vastata käyttö- ja huolto-ohjeen ajantasaisuudesta.
Rakentamislupaa hakiessa uusi rakennus olisi suunniteltava käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla vähähiiliseksi. Rakennuksen ja rakennuspaikan hiilijalanjälki- sekä hiilikädenjälkitiedot tullaan arvioimaan kansallisen päästötietokannan avulla. Hiilikädenjälki kuvaa yritysten toiminnan positiivisia ilmastovaikutuksia. Se syntyy, kun yritykset pienentävät asiakkaidensa hiilijalanjälkeä.