Ennen vanhaan maaseudulla arvostettiin kilpa-ajajan taidot omaavaa taksiautoilijaa, joka kiidätti loukkaantuneet hoitoon. Ambulansseja kun ei aina ollut noin vain saatavilla. Pöytyälläkin kerrotaan, kuinka taksiyrittäjä pelasti ripeydellään vaarallisen verenvuodon saaneen miehen hengen.
Pelastuslaitos on kehittynyt tämän jälkeen hurjasti, mutta neuvokkaille taksikuskeille lienee kohta tarve. Jos Varhan aluevaltuusto päättää lakkauttaa Auranmaan pieniä terveysasemia, autottomien kansalaisten matkat vastaanotoille pitenevät tolkuttoman pitkiksi.
Järkevä ratkaisu olisi asiointiliikenteen kehittäminen. Yleensä se on kuntien järjestämää kaikille avointa joukkoliikennettä, jota ajetaan tilatakseilla tai pikkubusseilla. Asiakkailta peritään tavallisesti linja-autotaksan mukainen korvaus ja kyytiin pääsee reitin varrelta ilman etukäteistä sopimista. Joillakin paikkakunnilla asiakas haetaan kotoa ja viedään kotiin, mikäli siitä sovitaan ennakkoon.
Väestö olisi totutettava palvelulinjaan, jotta kynnys lähteä hoitoon pysyisi matalana. Pikkubussin porras voi ensialkuun tuntua peräpellontien isännän ja emännän mielestä kovin korkealta, etenkin jos iän tuomat vaivat ovat vieneet ajokortit ja elinpiiri on kaventunut omaan tupaan.
Uuteen tilanteeseen sopivia palveluja mietittäessä on muistettava yhteisöllisyyden merkitys ja saattajille on varattava tilaa. Mahdollisesti vakavaakin vaivaa on mukavampi mennä tutkituttamaan läheisen seurassa kuin yksin. Mikäli edessä on merkittävä operaatio ja toipumista vuodeosastolla, sen soisi tapahtuvan kohtuullisen matkan päässä kotikonnuilta, jotta tutut pääsevät tervehtimään vaikkapa asiointiliikenteen turvin.