PÖYTYÄ/Kyrö. Pöytyän kunnanhallitus päätti kokouksessaan 15.1.24, että Pöytyä sitoutuu kuntien yhteiseen valmistelutyöhön, jolla edistetään taajamajunaliikenteen käynnistymistä Turku–Tampere-radalla.
Kunnanjohtaja Mika Joen mukaan radanvarsikunnat ovat tehneet valmistelutyössä liki kaiken voitavan. Tällä hetkellä kunnat odottavat tietoa, kuinka merkittävällä rahoituksella valtio osallistuu asemapaikkojen rakentamiseen sekä itse liikennöinnistä aiheutuviin kustannuksiin.
Pelkkien matkalipputulojen turvin taajamajunat eivät tule kulkemaan, sillä Turku–Tampere-välin vuosikustannusten arvioidaan olevan 7–8 miljoonaa euroa.
Länsirata-hankkeen perusteella valtiolla on halu sälyttää kunnille entistä merkittävämpi osuus rautateillä harjoittavan joukkoliikenteen kustannuksista. Valtio rahoitti vuonna 2006 valmistuneen Lahden oikoradan kokonaan, mutta Helsingin ja Turun välille kaavaillun Länsiradan kohdalla se toivoo saavansa kunnilta noin puolet hankkeen kustannuksista.
– Tuskinpa kunnat ajattelevat, että valtio rahoittaisi yksinään Turku–Tampere-taajamajunaliikenteen. Mutta jos halutaan edistää joukkoliikennettä ja vähentää yksityisautoilua, valtion tulisi olla mukana ja panostaa näihin hankkeisiin, Joki sanoo.
Puuterminaalin kohtalo on auki
Mika Joki arvelee, ettei taajamajunaliikenne käynnisty Turku–Tampere-välillä vielä lähivuosina, vaikka kunnat ovat varautuneet siihen kaavoituksen keinoin.
Esimerkiksi Kyrön entisen rautatieaseman tienoolle on varattu tilaa mahdolliselle seisakkeelle. Laitureita on oltava kaksi, sillä Kyrö säilyy junien kohtauspaikkana. Toiselle niistä kuljettaisiin luultavasti alikulun kautta. Laiturien lähelle tarvittaisiin pysäköintitilaa autoille sekä polkupyörille ja sitä Joki toteaa järjestyvän melko helposti.
Helmikuun alkupuolella pidetään kokous, jossa valtion Välyläviraston, Pöytyän kunnan ja sahan tontin omistavan Metsä Groupin edustajat keskustelevat entistä rautatieasemaa vastapäätä olevan puutavaraterminaalin kohtalosta.
Joen mukaan terminaalin purku- tai säilytyspäätös linjaa sahan alueen jatkokäyttöä ja lopputulema vaikuttaa myös siihen, miten taajamajunaliikenteen laiturit kulkuväylineen voidaan toteuttaa.
Turun on kehityttävä
Tärkeänä kysymyksenä Mika Joki pitää myös sitä, riittääkö rautatiellä tapahtuvaan joukkoliikenteeseen joukkoja. Hän muistuttaa, että tiheään asutussa Keski-Euroopassa junaliikennettä kehitetään voimallisesti ja esimerkiksi eteläisessä Ruotsissa paikallisjunaliikenne toimii lähestulkoon pelkkien matkalipputulojen turvin.
Joen mielestä Tampereen keskustarakenne tukee taajamajunaliikennettä, jota siellä jo onkin, mutta Turkuun suuntautuvan liikenteen edellytys olisi suuri määrä työpaikkoja kävelymatkan päässä Turun rautatieasemalta. Joki arvelee ihmisten olevan lähitulevaisuudessakin sen verran mukavuudenhaluisia, ettei monta vaihtoa sisältävä työmatka houkuttele.
– On helpompi käyttää omaa autoa kuin mennä ensin junalla Turun keskustaan ja vaihtaa bussiin, jolla pääsee kaupungin laitamilla olevaan työpaikkaan, Joki tuumii.
Ongelmaan löytynee kuitenkin ennen pitkää ratkaisu. Joki kertoo seuraavansa suurella mielenkiinnolla Turun kaupungin kaavailuja kehittää Logomon alue suureksi vapaa-ajanvieton keskittymäksi.
– Jos suunnitelmat käyvät toteen, radanvarsitaajamista olisi helppo käydä junalla vaikkapa ravintolassa, elokuvissa tai katsomassa jääkiekkomatseja. Sellaiselle liikenteelle riittäisi varmaankin kysyntää, mikä voisi tuoda tuntuvia matkustajamääriä juniin. Toivottavasti lähijunat ovat osa tulevaisuuttamme ja ilman muuta se on asia, jota on syytä edistää, Joki linjaa.