Kunnallislehti / Taina Tukia
Valtakunnallisesti hyvinvointialueuudistuksen tavoitteeksi asetettiin palvelujen turvaaminen ja sotekustannusten kasvun hillitseminen. Siihen nähden ensimmäinen toimintavuosi on ollut melkoista kujanjuoksua. Toimintaa varjostaa laajalti palveluiden heikko saatavuus, jonot, henkilöstöpula ja säästövaatimukset.
Samojen ongelmien kanssa painitaan hyvinvointialueilla eri puolilla maata.
Uudistuksen lähtökohdista ei ole epäselvyyttä. Tulevaisuus saneli faktat: väestö vähenee ja ikääntyy, joten on järkeistettävä ja tiivistettävä tekemistä. Työntekijäpula pahenee samasta syystä. Kasvavaan palvelutarpeeseen pitäisi vastata pienemmillä resursseilla, mikä lisää tarvetta tehostaa palveluja. Uudet sukupolvet eivät jonota vuoroaan missään terveysasemalla, vaan laittavat viestin chatissa. Vastaanotto voi toimia digipalveluna. Hoitaja arvioi yhä useammin, tarvitaanko lääkäriä.
Kyllä se ymmärretään ja hyväksytäänkin, että palveluja pitää uudistaa, koska rahat eivät riitä. Seiniin ei voi ripustautua, vaan kaikin keinoin pitää pyrkiä yhdistämään palvelut, tekijät ja asiakkaat toimivaksi kokonaisuudeksi. Joku on muotoillut tämän niin, että kunnan elinvoima ei voi olla kiinni siitä, missä on vuodeosasto.
Kun hyteuudistusta tehtiin, valtiovalta edellytti että hallinto pohjaa kansanvaltaan. Niinpä käytiin vaalit ja synnytettiin demokraattinen hallintomalli. Rakennettiin uudistus, jollaista ei oltu ennen tehty: uusi hallinto- ja toimeenpano-organisaatio, jolle palvelutuotanto siirrettiin kunnilta ja kuntayhtymiltä.
Mutta viime kuukausina yhä silmiinpistävämmäksi on käynyt, että Varhasta on tullut organisaatio, jossa pikemmin kuin avoimuutta, vaalitaan salailua. ”Ei pidä puhua keskeneräisistä asioista.” ”Viestintä antaa virallisia vastauksia.” ”Puhutaanhan off the record?”
Tämä on huolestuttavaa ja tätä ei hyvinvointialueen asiakkaiden ja äänestäjien pidä hyväksyä. Muutoksista on voitava keskustella ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Vain hyvä valmistelu takaa sen, että päätökset ovat pohdittuja, perusteltuja ja ne pystytään toteuttamaan johdonmukaisesti. Päätöksenteon avoimuus on demokratian ydintä.