Alkanutta vuotta on läpsytelty raikkaassa talvisäässä kohta jo kokonainen viikko. Loppiainen on ovella, jollei jo porstuassa asti. Reipas on ajan joutuisa riento. Enää reilu 20 viikkoa, niin sitten aletaan jo taivastella juhannuksen ilmoja ja itikoita.
“Etelän metia” on pitänyt perinteeksi käyneeseen tapaan huolta kansalaisten valppaasta kriisitietoisuudesta sään suhteen. Sekä ilmojen kylmenemiseen, lauhtumiseen että ennallaan pysymiseen kannattaa varautua. Karvalakki päähän, hanskat käteen ja villahousut jalkaan. Ehdottomasti näin. Kylmiä ovat talven lämpimät joka tapauksessa.
Äkkipäätään voisi kuvitella, ettei parin kympin pakkasessa ole tähän aikaan talvea ja näillä leveyksillä suurta ja uutta kummastelemista.
Kehitys on kuitenkin kehittynyt siihen suuntaan, että oli sään käänne tai kääntymättömyys mikä hyvänsä, niin aina siinä väijyy joku uhkakuva.
Pakkanen on terveysuhka, samoin pitkällinen pilvisyys, pimeys, vesi-, tihku, lumi- ja räntäsade sekä auringonpaiste ja helle. Muiden muassa nämä. Liukkaiden jalankulkuväylien henkeä ja terveyttä vaarantavista ominaisuuksista puhumattakaan.
Ihan tuoretta tietoa on, ettei autoa ole oikeastaan tarkoitettu ollenkaan käynnistettäväksi, kun mittarin elohopeapatsas valahtaa 30 asteen hujakoille. Silloin on viisainta vain pistää tarmokkaasti huopikasta toisen eteen. Liukastumisen uhkakin on tuolloin melko vähäinen.
Miten näihin asti onkin näissä arktisissa oloissa silti moottorivoimin liikuttu – pohjoisessa ja idässä varsinkin melko mittaviakin taipaleita monien ja taas monien vuosikymmenten mittaan. Ei voi kuin ihmetellä.
Kuumaverisille suomalaisjunille jo mikä tahansa rapsakka pakkanen tai kepeä kinos kylmäkiskoisilla raiteilla on merkittävä ongelma. Aikataulussa pysymiseen liittyvä probleema ei ole kuitenkaan niin suuri, että sille olisi koettu tarvetta koettaa tehdä jotain.
Ilmeisesti ajatus kulkee niin, ettei talvi ole kuin yksi vaivalloinen vuodenaika neljästä. Muulloin ei ole lunta eikä pakkasta. Mutta tähän asti talvi on joka vuosi jossain muodossa tullut, vaikka harvinaisen usein talventulo pääsee yllättämään. Aina tulee uusia yllätettäviä.
Tämäkin on näemmä näinä päivinä nähty hyväksi kertoa Ylen yleisölle tiedoksi: kylmyys lisää energiankulutusta. Totta tosiaan. Niin se tekee, jos haluaa, ettei huurupartainen pakkasukko pätkähdä oleskelemaan ihan pirttiin saakka. Siltä varalta pökköä pesään.
Jorma Kaarto
toimittaja evp.
jtkaarto@gmail.com