PÖYTYÄ/Kyrö. Varatuomari Reijo Kullanmäki sulkee Kyrössä sijaitsevan lakiasiaintoimistonsa oven viimeistä kertaa. Hän jää eläkkeelle.
Jää eläkkeelle vasta nyt. Virallinen eläkeikä on ohitettu jo hyvän aikaa sitten. Mutta ei hän ihan kokonaan töitä jätä.
Kullanmäki hoitaa vielä muutamia rikosasioita niin Auranmaalla kuin kauempanakin. Perhe- ja perintöasioista Kullanmäki on luopunut.
–Ne ovat pitkiä, vuosienkin prosesseja. Ja toiseksi niissä kokoontuu usein isompi joukko, en viitsi kutsua asiakkaita kotiin.
Kullanmäki on tullut tutuksi Auranmaalla myös luottamustehtävissä. Hän toimi ensin Karinaisten ja sitten kuntaliitoksen jälkeen Pöytyän kunnanvaltuustossa ja kunnanhallituksessa yhteensä yli 20 vuotta.
–Siinä tuli pärstä tutuksi, hän sanoo.
Valtuutettuna oppii tuntemaan kuntansa, mistä on lakimiehelle etua. Kullanmäki arvelee olleensa helposti lähestyttävä juristi – ihan jo siksi, ettei pitänyt tapanaan vetää niskaansa tummaa pukua. Hänellä on aina ollut farkut, pankkityössäkin.
–Hoidan työni riippumatta siitä mitä vaatteita käytän.
Tuttuudessa on varjopuolensa. Kaikki eivät maaseudulla kehtaa Kullanmäen mukaan tulla omassa kunnassa asuvan juristin puheille, koska on pelkoa, että asiat lähtevät leviämään.
–Mutta meitä sitoo vaitiolovelvollisuus.
Urallaan Kullanmäki on tyytyväinen muun muassa korkeimmassa oikeudessa voitettuun ampuma-asejuttuun syksyllä 2023. Poliisihallituksen asehallinto ja Tulli väittivät, että tavallista ilmakivääriä tehottomampi värikuula-ase olisi luvanvarainen tehokas ilma-ase. Lopulta korkein oikeus katsoi, ettei niin ole.
–Siinä tehtiin maanlaajuisia takavarikkoja niin alan liikkeissä kuin yksityisiltäkin.
Työhön tarttumisen asenne Marttilasta
Kullanmäki sanoo, että lakimiehen työssä on ollut parasta se, että työ on ollut hyvin vaihtelevaa. Mutta sitä ovat olleet kaikki työvuodet.
Kullanmäen ura juridiikan parissa alkoi kolmikymppisenä. Hän suoritti tutkintonsa Turun yliopistossa. Poikana, koulun jälkeen, hän lähti kirjapainoalan oppiin, paiski töitä teollisuuseristäjänä ja hetken satamassakin. Työtä ei Kullanmäki ole pelännyt.
–Lapsuus maalla Marttilassa on ollut vahva pohja koko elämälle. Siellä oppi työnteon merkityksen ja merkityksellisyyden.
Kullanmäki viihtyi kaupungissa toistakymmentä vuotta, kunnes huomasi saaneensa tarpeekseen. Silloin hän haki ja sai paikan Kyrön Osuuspankin toimistopäällikkönä. Maantieteellinen suunta oli oikea, mutta pankkiala ei tuntunut omimmalta, joten hän vaihtoi toisaalle, tosin vasta yhdeksän vuoden jälkeen.
Auskultoituaan Loimaan käräjäoikeudessa Kullanmäki perusti vuonna 1995 oman lakiasiaintoimiston Riihikoskelle.
–Silloinen Pöytyän kunnanjohtaja soitti ja pyysi tulemaan. Toimitilatkin olivat valmiina kunnan virastotalolla. Siellä meni vajaat 10 vuotta.
Seuraava etappi oli Kyrö, jossa toimisto on nyt loppusiivousta vailla tyhjä. Jatkossa lähimmät lakimiehet ovat Loimaalla, mutta sitä Kullanmäki ei pidä suurena pulmana.
–On suurempiakin taajamia, missä ei juristia ole, hän sanoo.
–Nuoria ei juuri saa maaseudulle. Kaupunkeihin nuoria juristeja vetää tietysti odotus urakehityksestä ja paremmasta tulotasosta.
Lainopilliset tehtävät eivät Auranmaalla lopu. Perheoikeudelliset ja perintöasiat päinvastoin lisääntyvät, niin kauan kuin suuret ikäluokat jättävät perintöä.
–Perunkirjoihin, osituksiin ja perinnönjakoon liittyy paljon kiistoja. Työtä riittää, Kullanmäki toteaa.