SSS/Rami Nieminen, TS/Jussi Orell
Varsinais-Suomen hyvinvointialue on toiminut nyt reilun vuoden. Varha on ollut usein esillä säästöaikeidensa ja erilaisten haasteiden myötä. Tänä keväänä on määrä päättää, missä terveyspalveluja järjestetään jatkossa ja missä pannaan lappu luukulle. Millaisia palveluja on tarjolla lähipalveluina ja mitä korvataan liikkuvilla ja digitaalisilla palveluissa.
TS-Yhtymän lehdet kävivät läpi puolueiden aluevaaliohjelmat kahden vuoden takaa. Seuraavassa on esitelty keskeisiä vaalilupauksia. On hyvä huomata, että kyse on tiiviistä nostoista eivätkä läheskään kaikki lupaukset pääse esille. Puolueet suuntasivat vaaleihin kattavuudeltaan ja yksityiskohtaisuudeltaan erilaisilla ohjelmilla.
1) Lähipalveluista pidetään kiinni
Useimmat puolueet lupasivat vuoden 2022 aluevaaliohjelmissaan pitää kiinni lähipalveluista. Nykyistä sote-mallia luomassa ollut Sdp korosti perinteensä mukaisesti sote-järjestelmän rakentamista pääosin julkisten ja yhteisesti rahoitettujen palvelujen varaan. Puolue vakuutti puolustavansa lähipalveluita, mutta muistutti eri paikoissa tarvittavan erilaisia palveluita ja niiden yhdistelmiä.
Myös vasemmistoliitto puhui lähipalvelujen puolesta varoittaen liiallisesta keskittämisestä. Puolue piti tärkeänä sosiaalipalvelujen nivomista yhteen terveyspalvelujen kanssa samoihin toimipisteisiin.
Vihreät vaati hyviä ja toimivia palveluja kaikille ”asuinpaikasta riippumatta”. Samalla asialla oli kristillisdemokraatit. Puolueen vaaliohjelman mukaan palveluja on saatava ”ympäri hyvinvointialuetta, ei ainoastaan keskuskaupungeissa”.
Perussuomalaisten vaaliohjelmassa lähipalvelut mainitaan kerran. Puolue varoitti, että maakuntahallinto keskittää palvelut maakuntakeskuksiin.
Ehkä pisimmälle menivät keskusta ja Rkp. Keskusta vaati joka kuntaan ainakin yhtä sosiaali- ja terveysasemaa. Rkp korosti lähipalvelujen lisäksi pienten toimipisteiden suojelua. Puolueen ohjelma vaati, että pieniä sairaaloita kehitetään alasajon sijaan.
2) Lisää digitaalisia ja liikkuvia palveluja
Aluevaalien suurimmaksi puolueeksi noussut kokoomus ei vaalien alla lupaillut sote-palvelujen säilyttämistä joka kunnassa. Se korosti, että hoitoon pääsyä voidaan tehostaa myös digitaalisilla ja liikkuvilla palveluilla. Puolue on suhtautunut alusta asti kriittisesti hyvinvointialueen nykyiseen malliin peläten sen kasvattavan resursseja lähinnä hallinnossa.
Liikkuvista palveluista ja uudenlaisesta palvelumuotoilusta puhuivat myös muut puolueet. Tämän voi nähdä myös äänestäjien valmistelemiseksi ajatukseen, että lähipalveluja odottaa ainakin jonkinlainen karsiminen.
Sote-pistettä jokaiseen kuntaan tavoitellut keskusta nosti sekin esiin liikkuvat palvelut, mutta uskoi nimenomaan lähipalvelujen olevan keino kustannusten hillintään.
3) Nopeasti hoitoon
Sekä vihreät että kristilliset halusivat säilyttää ainakin neuvolat lähipalveluina. Kristilliset vaati hoivakoteihin myös ulkoilutakuuta. Se tarkoittaa, että vanhuksen on päästävä vähintään ulkoilemaan kahdesti viikossa.
Vihreiden vaaliohjelman mukaan vastaanotolle pitäisi päästä viikossa. Vaatimusta ei kuitenkaan täsmennetty. Nykyisen hoitotakuun mukaan hoidon tarpeen arviointi on tehtävä samana päivänä yhteydenotosta. Hoitoon pitää päästä kahdessa viikossa.
Vasemmistoliitto ilmoittautui terapiatakuun kannattajaksi ja ehdotti itsemurhien ehkäisykeskuksen perustamista hyvinvointialueille.
4) Maksuttomat terveyskeskuskäynnit
Vihreät halusi aluevaaliohjelmassaan eroon terveyskeskusmaksuista. Ohjelman mukaan maksuja ei pitäisi periä, jos se on mahdollista palvelutasoa vaarantamatta. Muutenkin puolue halusi kohtuullistaa asiakasmaksuja. Sdp ilmoitti pitkän tähtäyksen tavoitteekseen maksuttomat vastaanotot sote-keskuksissa.
Vasemmistoliitto julisti, että terveyskeskuslääkärin pakeille pitää päästä viikossa ja ilmaiseksi.
Yritysten ja järjestöjen roolia palvelujen tuotannossa olivat valmiita nostamaan ainakin kokoomus ja keskusta.
5) Maakunnille verotusoikeus?
Kokoomus korosti vaaliohjelmassaan vastuullista taloudenpitoa sekä yritysten ja järjestöjen hyödyntämistä palveluntuotannossa. Puolue painotti rahoituksen ohjaamista hallinnon sijaan palveluihin. Puolue argumentoi mahdollista maakuntaveroa vastaan peläten sen kasvattavan kokonaisveroastetta.
Vasemmistoliiton ja vihreiden ohella Sdp oli kertonut kannattavansa hyvinvointialueiden verotusoikeuden valmistelua, mutta sopivaa ja toteuttamiskelpoista mallia ei vielä ollut eikä kokonaisveroaste saisi nousta.
Keskusta ei ohjelmassaan peitellyt tavoitetta silloista laajemmasta maakuntahallinnosta, vaan ilmoitti tavoitteekseen maakuntien tehtäväkentän laajentamisen. Tämän yhteydessä voisi pohtia maakuntaveron käyttöönottoa.
Perussuomalaiset ei pitänyt maakuntaveroa toivottavana. Se varoitti, että sote-menot ovat joka tapauksessa karkaamassa.
6) Lisää kotimaisia tai ulkomaisia hoitajia
Kokoomuksen vaaliohjelma suhtautui koulutetun ulkomaisen työvoiman lisäämiseen myönteisesti. Vielä pidemmälle meni Rkp ehdottaessaan, että työntekijöitä pitäisi palkita myös muiden kielien kuin suomen ja ruotsin osaamisesta.
Perussuomalaiset varoitti päinvastaisesta. Sen vaaliohjelman mukaan pahimmassa tapauksessa suomalaisen potilaan ottaa pian vastaan ”suomea vain auttavasti osaava ulkomaalaislääkäri”. Perussuomalaisten aluevaaliohjelma varoittikin, että soteuudistus on susi jo syntyessään.
Varsinaisia parannuskeinoja ohjelmassa ei juuri esitelty. Puolue kuitenkin aikoi lisätä julkisen terveydenhuollon resursseja leikkaamalla maahanmuuton kustannuksista ja ilmastopolitiikan kunnianhimosta. Hyvinvointialueet eivät saisi asettaa itselleen mitään hiilineutraaliustavoitteita, ohjelma vaati.