PÖYTYÄ / Kyrö. Pöytyän kunnan ja biokaasulaitosta kaavailevan Wega Group Oy:n järjestämä keskustelutilaisuus veti Kyrön valtuustosalin tiistaina ääriään myöten täyteen väkeä. Kuulijakuntaa kiinnosti, miten maatalouden sivuvirtoja tarvitsevan kaasulaitoksen ja tuottajien välisen yhteistyön on tarkoitus sujua.
Wegan projektipäällikkö Tapio Helotien mukaan näyttää siltä, että Lallin teollisuusalueelle aiottu laitos toimii pääasiassa lietelannan turvin, jota hankitaan noin 30 kilometrin säteellä laitoksesta olevilta tiloilta.
Tilaisuudessa esitellyn toimintamallin mukaan maatalousyrittäjä luovuttaa biokaasun tuottajalle lantaa ja vastineeksi hän saa mädätysjäännöksestä valmistettua biolannoitetta. Sen kerrotaan olevan ravinnepitoisuudeltaan parempaa kuin lietelanta. Hyvä puoli on myös se, että jäännöksen käsittelyn avulla ravinteita on helpompi kohdistaa toivotulla tavalla.
Tuottajan tehtävänä on varastoida lantaa. Sen kuljetus biokaasulaitokselle on hankintayhtiön tai urakoitsijan vastuulla, eikä siitä koidu kustannuksia tuottajalle, kuten ei myöskään biolannoitteen kuljetuksesta laitokselta tilalle.
Peltobiomassasta maksetaan tuottajille
Lietelannan eduksi Tapio Helotie mainitsee hyvän saatavuuden, mutta sen haittapuoli on korkea vesipitoisuus. Biokaasulaitoksen kannalta otollisempi raaka-aine on peltobiomassa. Sitä kannattanee hankkia noin 50 kilometrin säteen sisällä laitoksesta olevilta tiloilta.
– Olemme erityisen kiinnostuneita oljesta, ylijäämänurmesta sekä muista kasvintähteistä, Tapio Helotie luetteli.
Alustavan suunnitelman mukaan kaasun tuottaja maksaa peltobiomassasta maanviljelijälle ja se voi tarvittaessa osallistua korjuutyöhön. Kaasun tuottaja vastaa tässäkin tapauksessa kuljetuskustannuksista.
Runsaasti sokereita sekä rasvoja sisältävät elintarviketeollisuuden sivuvirrat ovat kaasuntuotannon kannalta vieläkin otollisempia kuin peltobiomassat. Wegan laskelmien perusteella niitä kannattaa hakea noin 80 kilometrin säteellä laitoksesta.
Pöytyälle suunniteltu kaasulaitos tarvitsee noin 300 000 tonnia raaka-ainetta vuodessa. Helotie muistuttaa, että kilometrien lisäksi logistiikkasuunnittelussa on tarkasteltava määriä, tilojen varastointimahdollisuuksia, investointitarpeita ja tiestöä.
Wegan tavoitteena on hoitaa logistiikka paikallisten kuljetusyritysten turvin.
Mädätysjäännös muistuttaa turvetta
Keskustelutilaisuuteen tulleet viljelijät halusivat tietää, voiko biokaasulaitoksen mädätysjäännöksestä jalostettu biolannoite sisältää rikkakasvien siemeniä tai muita ei-toivottuja tulokkaita.
Wegan operatiivinen johtaja Toni Hemminki kertoi, että niiden torjumiseksi mädätysjäännös hygienisoidaan riittävän pitkällä kuumennuksella ja myös eläintautien torjumiseen kiinnitetään eritystä huomiota.
Laitos ei tule vastaanottamaan yhteiskuntajätettä, jotteivät siinä olevat haitalliset aineet päädy peltoihin.
Mädätysjäännöksen ulkonäköä ja koostumusta Hemminki vertasi turpeeseen. Siitä ei pitäisi irrota epämiellyttävää hajua eikä prosessi saisi Hemmingin mukaan haista missään vaiheessa. Haju kun liittyy metaaniin ja se on yrityksen näkökulmasta rahanarvoista tuotetta.
– Väistämättä hönkäkaasuja kuitenkin syntyy. Niiden hajuhaitat torjutaan aktiivihiilisuodattimilla, Hemminki selitti. Hänen mukaansa laitoksen hajuttomuus on keskeinen suunnittelukriteeri.
Hankkeen rahoittajana ja Pöytyän tulevan kaasulaitoksen omistajana on Copenhagen Infrastructure Partnersin Advanced Bioenergy Fund I.
Laitos maksaa 100–150 miljoonaa euroa. Sen toimittanee globaali toimija, joka tarvitsee töihin paikallisia rakennusliikkeitä. Rakennusajan työllisyysvaikutus on useita satoja henkilötyövuosia.
Fakta: Biokaasulaitos
Wega ja CIP haluavat rakentaa biokaasulaitoksen Lallin alueelle Pöytyälle
Laitoksen raaka-aineselvitystä, logistiikan suunnittelua sekä asemakaavoitusta käynnistetään parhaillaan
Ympäristövaikutusten arviointi on määrä aloittaa vuodenvaihteessa
Hankkeen vetäjät toivovat saavansa ympäristöluvan, kemikaaliluvan ja rakennusluvan vuoden 2024 loppuun mennessä
Investointipäätös ja rakennustöiden aloitus loppuvuodesta 2024
Tavoiteaikataulun mukainen käyttöönotto 2027 aikana
Toimiessaan laitos työllistää 15–20 henkilöä sekä logistiikkaketjuun tarvittavat työntekijät
Vuosituotto vastaa 15 miljoonaa litraa dieseliä
Pöytyän biokaasulaitoksen arvioidaan tuottavan 150 GWh nesteytettyä biometaania vuodessa. Se vastaa noin 15 miljoonaa litraa dieseliä.
Wega Group Oy:n mukaan merkittävin nesteytetyn biometaanin käyttäjä on liikenne. Pöytyällä valmistettua biokaasua voitaisiin käyttää esimerkiksi Viking Linen Turku–Tukholma-linjan aluksissa.
Lisäksi biokaasutuotannon sivuvirtana syntyvästä bioperäisestä hiilidioksidista ja paikallisesti tuotetusta vihreästä vedystä on mahdollista tuottaa e-metaania 100 GWh verran.
