Varsinais-Suomen alati kasvava susikanta on herättänyt keskustelua siitä, paljonko maakuntaan susia mahtuu. Oikea vastaus lienee, että kukaan ei tiedä. Se on kuitenkin varmaa, että niin kauan kuin peurakanta pysyy suurena ja ruokaa riittää, susia tulee lisää. Ainakin siinä tapauksessa, että ihminen ei ryhdy susia metsästämään.
Kun susia alkoi ilmestyä Varsinais-Suomeen vuosituhannen alussa, keskustelua käytiin jopa siitä, onko susille lainkaan tilaa näin tiuhaan asutussa maakunnassa. Harva enää kyseenalaistaa sitä, etteikö susi kuuluisia luontoon myös Varsinais-Suomessa. Moni alkaa kuitenkin olla sitä mieltä, ettei kannan tarvitsisi enää nykyisestään kasvaa. Susien valtakunnallinen määrä ei ole merkittävä luku, sillä sudet ovat levittäytyneet maahan hyvin epätasaisesti.
Maaseudun kokonaisuuden kannalta liian elinvoimainen susikanta on elinvoimaa vähentävä asia. Harva lapsiperhe haluaa muuttaa seudulle, missä lapset pitää susivaaran takia kyyditä kouluun. Kuitenkin juuri väkiluvun kasvattaminen tai vähintäänkin sen laskun pysäyttäminen on maaseudun tulevaisuuden haasteista tärkeimpiä.
Nykyisellä lainsäädännöllä susien metsästäminen on tehty lähes mahdottomaksi. Kuitenkin on näyttöä siitä, että metsästys lisää suden ihmisarkuutta. Voidaan siis ajatella, että maakunnan metsiin voisi mahtua nykyistä enemmänkin susia, jos kannan ihmisarkuutta voitaisiin lisätä metsästyksellä. Olennaista on, että susipolitiikkaa tehtäessä maaseudun ääntä kuunnellaan – ääntä joka tulee susien seasta.