PÖYTYÄ/Ordenoja. Aika on ollut teljettynä Khonoksen talolle nyt seitsemän vuotta. Viime vuosien kuviin vertaillessa aika vaikuttaa melko aikaansaamattomalta, mutta on se sentään jotain aikansa kuluksi puuhastellut.
Auranmaan Viikkolehti vieraili Khronoksella viimeksi 7. joulukuuta. Sen jälkeen aika on ryhtynyt tuulettamaan ja unohtanut talon oven auki. Eteläpuolen ikkunakin on antanut lisää periksi ja valahtanut aikaisempaa alemmas. Miten pitkään vielä mahtaa mennä, että ajan asumus romahtaa kokonaan?
Arkkitehti Viri Teppo-Pärnä arvioi menevän ainakin sata vuotta ennen kuin talosta on enää kumpu jäljellä. Missähän aika sitten jäljellä olevat 893 vuotta asuu? Ehkä pihapiirin erikoisessa kellarissa?
Ensimmäistä kertaa Khronoksen talolla vieraileva Teppo-Pärnä on yllättynyt siitä, että kyseessä onkin kokonainen pihapiiri ulkorakennuksineen eikä vain yksittäinen talo, kuten julkisuudesta on voinut ymmärtää.
–Hyvänen aika, miten viehättävä paviljonki, hän ihastelee pihamaan huvimajaa.
Teppo-Pärnä näkee myös muuta kauneutta ja kodikkuutta, ja veikkaa, että talossa on joskus asunut erikoisemmista puista ja pensaista kiinnostunut kasviharrastaja. Kokonaisuudesta pystyy hänen mukaansa näkemään, miten talossa on aikanaan ehkä eletty.
–Täällä on ollut mukava asua, kauneuttakin on ajateltu, Teppo-Pärnä arvioi.
Khronoksen talon ideaa hänen on sitä vastoin vaikeampi tavoittaa.
RAKENNUSPERINTEEN parissa työskennelleen ja läänintaiteilijana toimineen Teppo-Pärnän työnä on ollut pohtia, miten talot voitaisiin saada säilymään mahdollisimman pitkään. Esimerkiksi Norjassa on häneen mukaansa tuhatvuotisia hirsikirkkoja.
–Haluaisin olla avarakatseinen taiteen ymmärtäjä, mutta toinen puoli minusta on kansan ymmärtäjä ja inhorealisti, arkkitehti sanoo ja muistuttaa, että Suomessa riittää ajan asumuksiksi jääneitä taloja.
–Me näemme, miten alueet tyhjenevät ja miten tämä on todellisuutta muualla, hän huokaa ja kysyy, onko Khronoksen talossa kysymys hätähuudosta autioituvan Suomen puolesta.
Jos on, Teppo-Pärnä pitää sitä kikkailuna.
–Vai onko tämän tarkoitus muistuttaa, että pidä kattosi kunnossa ja huolehdi, ettei maa nouse kivijalan yli, hän jatkaa pohdiskelua ja pahoittelee, ettei ajan koti herätä hänessä tämän syvällisempiä ajatuksia ajan kulumisesta.
VAIKKA Khronos ei siivitäkään Viri Teppo-Pärnässä filosofisia ajatuksia lentoon, jonkin runollisen, joskin surumielisen ja ankean tuntemuksen se hänessä saa aikaan.
–Ihmisillä on kaikenlaisia pyrkimyksiä, ja tässä nähdään, miten ne raukeavat. Turhuuksien turhuus, hän toteaa haikeana ja pelkää, että ränsistyvä Khronoksen talo saattaa saada ikäviäkin merkityksiä, joita taiteilijat eivät ole tulleet ajatelleeksi.
–Toivottavasti tämä ei herätä ajatuksia, että tällaisia nämä vanhat talot ovat!
Teppo-Pärnä intoutuu puolustamaan entisajan rakennustapoja.
–Vanhat talot rakennettiin järkevästi. Nämä uudet, mitä nyt nähdään mainoksissa, tasakattoiset ja räystäättömät, ne ovat oikeita khronoksia eivätkä tule kestämään ilman valtavaa työtä.
Teppo-Pärnä kääntäisikin koko Khronoksen talon ajatuksen ympäri ja pyrkisi innostamaan vanhojen talojen ylläpitoon.
–Talot ovat meidän kansallisvarallisuutta, hän sanoo huomauttaen, ettei kunnossapidon tarvitse tarkoittaa miljoonaremontteja.
KHRONOKSEN talossakin hän näkee vielä mahdollisuuksia, sillä tielle päin runko näyttää suoralta ja ikkunat huolettavissa olevilta. Uuden katon talo tarvitsisi kiireellisesti, samoin auki repsottava ovi ja ikkunat täytyisi sulkea pikaisesti.
Teppo-Pärnä pohtii, onkohan taloon jo muuttanut mäyrä tai jonkin muu eläin ajan kaveriksi. Siitä olemme samaa mieltä, että täysin aito tilanne talolla ei nyt vallitse. Aita nimittäin rajaa isommat eläimet, kuten peurat ulos pihapiiristä.
Suunnitelmat Khoronoksen talon ympärille, Pöytäsuontien molemmin puolin perustettavasta aurinkovoimalasta saavat Teppo-Pärnän vielä kertaalleen ymmälleen.
–Eivätkö nämä ole hyviä viljapeltoja? Eikö näitä oikeasti tarvita viljan viljelyyn?
Teppo-Pärnä sanoo kannattavansa uusiutuvaa energiaa, mutta toivovansa, että tällaisia voimaloita perustettaisiin toivottomille pakettipelloille syvälle yhdentekeville alueille. Eikä tällaiseen kulttuurimaisemaan tunnelmallisen kylätien varrelle.
TAIDETEOS
Khronoksen talo on Lönnströmin säätiön ja taiteilijaryhmä IC-98:n eli Patrik Söderlundin ja Visa Suonpään 2016 aloittama taide- ja tiedeprojekti, jonka lähtökohtana on tarjota ajalle koti tuhanneksi vuodeksi.
Khronoksen talo, vuonna 1942 rakennettu Päivölän tila on alunperin ollut Ordenojan kartanon torppa.
Kokonaisuuteen sisältyy talon lisäksi aikanaan eläinsuojana toiminut talousrakennus, 1960–1970-lukujen taitteessa rakennettu sauna, kellari ja huvimaja.
Khronos on kreikkalaisessa mytologiassa ajan henkilöitymä, joka luo ja jälleen tuhoaa.