Suomalaisista kolme neljästä pitää painettuja tai digitaalisia sanomalehtiä luotettavina, ilmenee Iro Researchin elokuussa Uutismedian liiton toimeksiannosta tekemästä tutkimuksesta.
Koko aikuisväestöstä 76 prosenttia luottaa painettuihin tai digitaalisiin sanomalehtiin. Hieman yli puolet luottaa tv-kanaviin tai niiden verkkopalveluihin ja hieman alle puolet radiokanaviin ja niiden verkkopalveluihin. Myös asiantuntevuudessa ja riippumattomuudessa sanomalehdet vievät ykköspaikan.
Googleen, verkossa oleviin uutisportaaleihin, sosiaaliseen mediaan, tubettajiin ja blogeihin luotettavuuden liittää vain 1–4 prosenttia suomalaisista, mikä on jopa viimevuotista tulosta alempi.
Tutkimus kertoo siitä, että ihmisillä on hyvä käsitys siitä, miten eri viestijät toimivat. Sanomalehtien luotettavuuden takaa alaa sitova itsesäätely. Sanomalehdet ovat toiminnassaan sitoutuneet noudattamaan journalistin ohjeita ja kuka tahansa voi valittaa niiden toiminnasta julkisen sanan neuvostoon. Sosiaalisella medialla ei tällaista itsesäätelyä ole.
Sosiaalistakin mediaa sitoo toki lainsäädäntö, mutta sen valvominen on vaikeaa. Käytännössä tubettajat ja niin sanotut somevaikuttajat voivat väittää lähes mitä tahansa joutumatta virheistä vastuuseen. Sanomalehtien luotettavuutta lisää myös se, että kaupallinen ja journalistinen informaatio on sanomalehdissä selkeästi erotettu toisistaan. Tämä on merkittävä ero somekanaviin.