PÖYTYÄ / Rahkio. Kyrössä asuva Reijo Hartikka istutti reilu vuosi sitten Rahkioon 300 pensasmustikan satotainta. Niiden on määrä tuottaa sen verran marjaa, että Hartikka pystyy myyntituloilla ylläpitämään ja kehittämään peltotilkkuaan.
Tuore mustikkatarhuri tuumaa odotustensa olleen kuluneen kesän osalta liian korkealla. Itse pensaat voivat tällä hetkellä hyvin, mutta Hartikka kertoo matkan varrella olleen muutamia kauhistuksen hetkiä.
Ensimmäisen hän koki pian istutusten jälkeen, kun mustikkapensaiden lehdet muuttuivat riemunkirjaviksi. Uutta paikkaa vierastaneet pensaat olivat panneet syysvaihteen päälle, ja järkytyksestä toivuttuaan ne alkoivat taas vihertää.
Halla tuottaa päänvaivaa
Monet suomalaistuottajat mieltävät Pohjois-Amerikasta kotoisin olevan pensasmustikan kylmänaraksi kasviksi. Pulmaa on ratkottu jalostuksella, mutta siitä huolimatta Hartikkakin menetti viimeisissä keväthalloissa 20 mustikkapensasta.
Helpoin tapa taistella hallaa vastaan on kasvutunneli. Alun perin Rahkion peltotilkulle on tarkoitus pystyttää kolme sellaista. Hartikka harmittelee tunnelimateriaalien hintojen hypähtäneen Ukrainan sodan myötä pilviin.
Hän pohtii, että ennen pitkää yksi kasvutunneli voi tulla kyseeseen, mutta mustikoiden suojaaminen muilla keinoin on realistisempi vaihtoehto. Hartikalle on ehdotettu esimerkiksi orapihlaja-aidan istuttamista tarhan ympärille – siitä hän ei innostu.
Tällä hetkellä mustikkamaata kiertää riista-aita, joka on pitänyt rusakot, jänikset ja peurat loitolla.
Laajennus mielessä
Pensasmustikat Hartikka on istuttanut oja-auralla vedettyihin uomiin, joissa on multaan sekoitettua hapanta kasvuturvetta ja tihkukasteluletkut. Rikkaruohoja vastaan hän suojaa taimet katekankaalla. Pensasmustikoille varattu peltotilkku on ollut luomuviljelyssä ja luomuna Hartikka aikoo sen myös pitää.
Suunnitelmissaan hänellä on ennen pitkää laajentaa viljelmää noin 900 mustikkapensaaseen.
Pensasmustikka hyötyy ristipölytyksestä, joten kahta tai useampaa lajiketta tulee kasvattaa lähekkäin. Hartikan pellolla lajikkeina on Ainoa, Alvaria, Artoa ja Jormaa. Silmämääräisen tarkastelun perusteella tänä kesänä parhaan sadon tuottaa Aino.
Kypsyneet marjat maistuvat juuri niin hyviltä kuin pensasmustikoiden kuuluukin, mutta sadon määrästä Hartikka toivoi suurempaa. Se on jäämässä niin vaatimattomaksi, ettei marjoja kannata ryhtyä myymään. Niukkuutta selittää pensaiden nuori ikä ja kukintovaiheessa iskenyt halla.
Hartikan hankkimat taimet olivat istutushetkellä noin kolmivuotiaita ja parhaassa satoiässä niiden pitäisi olla kuusivuotiaina. Hyvällä hoidolla ne voivat tuottaa marjaa vielä 20–30-vuotiaina.
– Ensi kesää silmällä pitäen odotukseni ovat korkealla. Silloin pensasmustikoista pitäisi saada jo jonkin verran tuottoa, Hartikka sanoo.
Pensasmustikka
* Kotoisin Pohjois-Amerikasta
* Metsämustikan sukulainen
* Suurimpien pensaiden korkeus on 1,5 metriä
* Vaatii happaman maaperän
* Tarvitsee aitauksen, jotteivät rusakot, jänikset ja peurat syö taimia
* Hyötyy ristipölytyksestä
* Marjan väri on vain kuoressa, joten se ei tahraa metsämustikan tapaan
* Sisältää runsaasti polyfenoleja, C- ja E-vitamiinia ja useita hivenaineita
* Laadukas pensasmustikka säilyy poimimisen jälkeen yli viikon
Pensasmustikka on tuottoisa kasvi
Reijo Hartikan neuvonantajana pensasmustikkaviljelmää perustettaessa on ollut ruskolaista Mäki-Heikkilän tilaa viljelevä Riitta Metsola, jolla on peltoja myös Karinaisissa, Mellilässä ja Tarvasjoella. Metsolan mukaan Suomessa kehitetyt pensasmustikkalajikkeet ovat satoisia, helppohoitoisia ja ne pärjäävät Varsinais-Suomen oloissa hyvin. Taimista edullisimpia ovat mikrotaimet, joskin niistä saatavaa satoa joutuu odottamaan viisikin vuotta. Tuotannon saa lähes välittömästi käyntiin satotaimilla. Metsolan mukaan pensasmustikoiden tarjoama taloudellinen tuotto on parempi kuin monilla muilla marjoilla. Pensasmustikka on tällä hetkellä vadelmaakin arvokkaampi marja ja silti sen suosio on Riitta Metsolan mukaan vahvassa kasvussa. Kuluneen kesän pensasmustikkasato näyttää Mäki-Heikkilän itsepoimintatilalla kohtalaiselta tai hyvältä, vaikka halla koetteli kukintoja.
