KOSKI. Kunnan ja seurakunnan saamat isot perinnöt puhuttavat Koskella. Monenlaiseen käyttöön rahoja on jo puheissa ennätetty jakaa, mutta virallisia päätöksiä tai suunnitelmiakaan ei vielä ole tehty.
Kunnan saamasta 1,25 miljoonan euron valtionperinnöstä ja seurakunnalle Kosken diakoniatyöhön osoitetusta 400 000 euron perinnöstä päästään luottamuselimissä keskustelemaan tarkemmin syksyn aikana. Auranmaan Viikkolehden haastattelemat luottamushenkilöt eivät kiirehtisi rahojen käytössä. Kunnanhallituksen puheenjohtajan Heikki Pietilän mukaan olisi hyvä kysyä kohteita kuntalaisiltakin.
Valtionkonttorin myöntämä perintö tulee käyttää kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Pietilä voisi varata jonkin osan perinnöstä ensi vuoden talousarvioon asukasbudjettiin. Hän ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Marja Jalli kuitenkin painottavat, ettei perintö mene kunnan yleiseen kassaan käyttötalouteen, vaan sillä on oma kohdennettu tilinsä.
–Kauhean suureellisia tai hätäistä käyttöä ei kannata ruveta suunnittelemaan, Pietilä pohtii.
Pietilän mukaan puheissa on ollut muun muassa asumisviihtymistä parantavat toimet. Niiden kannalle hänkin kallistuisi. Pietilä mainitsee yhtenä mahdollisena perinnön käyttökohteena Myllyrannan ja viherrakentamisen. Oleellisena asiana hän pitää, ettei perinnöllä tehdä asioita, jotka myöhemmin lisäävät kunnan käyttömenoja.
MARJA JALLI toivoisi, että perinnön käytöstä päätettäessä huomioitaisiin perinnön antaja ja Kosken kunnan erityispiirteet.
–Toivoisin, etteivät päätökset olisi ristiriidassa perinnönantajan arvomaailman kanssa, Jalli sanoo.
Jallin mukaan luontoympäristö ja maanviljely olivat tärkeitä asioita perinnönjättäjälle Arvi Tammiselle.
–Arvin paremmin tunteneita olisi hyvä haastatella. Olisi aika julmaa vain hyödyntää perintö arvostamatta hänen tekemäänsä työtä.
Jalli myös toivoo, että perinnöllä tehdään asioita, joilla vahvistetaan Kosken erityispiirteitä ja kulttuuriperintöä, nostetaan Kosken arvoa ja lisätään kunnan houkuttelevuutta asuinympäristönä. Perintö pitää hänen mukaansa käyttää mahdollisimman laajasti kaikkien kuntalaisten hyödyksi. Hänkin mainitsee Myllyrannan yhtenä mahdollisena kohteena.
PERINTÖÖN sisältyy tilakeskus peltoineen ja omakotitalo kunnan keskustassa. Pietilän mukaan tilakeskus on välttävässä kunnossa eikä sellaisenaan suoraan otettavissa asuinkäyttöön. Omakotitalo on häneen mukaansa huonokuntoinen. Pietilä pitää näiden myymistä harkittavana vaihtoehtona.
–Tilakeskus on keskeisellä paikalla tien vieressä, sille varmaan löytyisi käyttöä. Paras olisi, että se saataisiin käyttöön, joka ei rasita kunnan taloutta tulevaisuudessa, Jalli miettii ja pitää tärkeänä, että kunnassa on eri-ikäisiä ja eri aikakausia edustavia hyväkuntoisia pihapiirejä rakennuksineen.
SEURAKUNNAN saamasta perinnöstä kirkkoneuvoston koskelaisjäsen Martti Mäkitalo ei odota päätöksiä vielä tämän vuoden aikana. Hän huomauttaa seurakuntaliitoksen ja uuden organisaation rakentamisen vieneen alkuvuodesta kaiken ajan ja voimavarat, joten perintöasiaa ei vielä ole päästy pohtimaan. Alueneuvoston puheenjohtaja Essi Pietilänkään mukaan perinnöstä ei toistaiseksi ole keskusteltu alueneuvostossa.
–Ei sitä suinpäin kannata haaskata, Mäkitalo linjaa.
Seurakunnan saama perintö ei Mäkitalon mukaan myöskään ole tarkoitettu normaaliin käyttötalouteen.
–Jotain extraa sillä pitäisi saada, eikä nipistää käyttötaloudesta.