AURA. Lopetetaan synkistely ja ruvetaan tekemään! Tyytyväinen ei saa olla, mutta pitää nähdä asioiden positiivinen puoli.
Muun muassa näillä ajatuksin lähti auralaisten yrittäjien torstaiaamu käyntiin, kun kunnan järjestämille aamukahveille oli saapunut Angry Birds -peleistä ja Slush-tapahtumasta tunnettu liikemies Peter Vesterbacka . Vesterbacka kertoili uusimmasta liiketoiminnastaan, jolla pyritään ratkaisemaan työvoimapulaa.
Vesterbackan Finest Future tuo Suomeen nuoria opiskelijoita toisen asteen koulutukseen. Sitä ennen heille opetetaan kotimaassaan suomen kieli.
–Suomi on maailman helpoin oppia, Vesterbacka väittää ja toteaa suomalaisten vain itse pitävän yllä myyttiä, etteivät ulkomaalaiset voi oppia suomen kieltä.
Aivan väärässä Vestebacka ei voi olla, sillä Suomeen tulleet nuoret ovat hänen mukaansa pärjänneet opinnoissaan hyvin, ja vieläpä suomen kielellä.
MIKSI kielen opiskelu sitten on oleellista? Vesterbacka näkee kielen avaimena työllistymiseen ja Suomeen juurtumiseen. Hän vertaa luomaansa järjestelmää nykyiseen käytäntöön, jossa ulkomaalaiset opiskelijat tulevat Suomeen pääsääntöisesti vasta korkeakouluvaiheessa. Heistä harva opiskelee kielen ja harva myöskään jää Suomeen. Vesterbacka uskoo nuorten jäävän Suomeen, kun he opiskelevat kielen ja tulevat varhaisemmassa vaiheessa opintoja.
Jos suomen kielen oppiminen on helppoa, miksi meillä sitten on maahanmuuttajanuoria, jotka eivät useamman vuoden maassaolon jälkeenkään vielä kieltä osaa? Vesterbackan mukaan kielen opettaminen hoidetaan Suomessa umpisurkeasti. Kieltä ei hänen mukaansa opi, jos sitä opiskellaan joskus ja jouluna kielioppi edellä. Motivaatiotakaan kielen opiskeluun tuskin syntyy, jos ilmankin pärjää jollain tavalla.
–Vaatiminen on välittämistä, mutta meillä on Suomessa tilanne, ettemme vaadi, Vesterbacka sanoo.
FINEST FUTURE toi ensimmäiset nuoret Suomeen Vietnamista ja Uzbekistanista. Toimintaa on laajennettu myös muihin maihin. Miksi nuoret haluavat tulla Suomeen opiskelemaan ja asumaan? Vesterbackalla on siihen kaksi vastausta: Suomessa on maailman paras koulutusjärjestelmä ja Suomi on maailman onnellisin maa.
Vaikka koulutusjärjestelmän puolesta ollaan huolissaan ja vaikka Suomi ei enää pärjää PISA-tutkimuksissa kuten ennen, Vesterbacka luottaa edelleen koulutusjärjestelmäämme. Hänen mukaansa myös väite Suomen onnellisuudesta on Suomeen tulleiden nuorten näkökulmasta totta.
–Meillä opettajat kysyvät oppilailta, mitä heille kuuluu, mutta esimerkiksi Myanmarissa opettajat ovat auktoriteetteja, jotka lyövät oppilaita, Vesterbacka kertoo ja toteaa nuorten pitävän siistinä, että Suomessa opettajat ovat normi-ihmisiä.
Vesterbackan mukaan nuoret näkevät sen, mikä on meille itsestään selvää: He ovat vaikuttuneita suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoisuudesta ja demokraattisuudesta.
NUORTEN kielen opiskelun maksaa heidän vanhempansa, opiskelun lukiossa tai ammattikoulussa suomalaiset veronmaksajat. Mutta Vesterbacka laskee yhteiskunnan hyötyvän, kun suomalaiseen työelämään koulutetaan tekijöitä. Lisäksi hän huomauttaa koulutusjärjestelmän toimivan tällä hetkellä puolella teholla, sillä joka vuosi jää huomattava määrä resursoituja opiskelupaikkoja täyttämättä.
Vesterbackalla on myös vastaus aamukahveilla esitettyyn huoleen siitä, että tällä tavalla vietäisiin parhaimmat opiskelijat kotimaistaan.
–Vaikka onnistuisimme toiminnassamme yli kaikkien odotusten, emme pystyisi viemään koko maan parhaimmistoa esimerkiksi Vietnamista, Vesterbacka toteaa ja muistuttaa maan väenpaljoudesta.
Verterbackan mukaan ei kannata himmailla niissä asioissa, joissa ollaan hyviä. Hän kaipaa suomalaiseen kulttuuriin asennemuutosta ja yrityselämään rohkeutta ajatella asioita eri tavalla kuin muut. Rohkaisevana esimerkkinä eri tavoin ajattelun menestyksellisyydestä hän mainitsee Slushin, joka tuo Suomeen kansainvälisiä osaajia keskellä pimeintä syksyä.