Marttilan Hirvasojan luontopolku saa lampaita – Helmi-hankkeen avulla rakennetaan petoaita

0
Ollilan kylätoimikunnan puheenjohtaja Tapani Yli-Mattila nojailee tulevan laidunmaan porttiin. Perinteinen hakamaa saa lampaat vielä kesän aikana.

MARTTILA. Marttilassa, Härkätien varrella sijaitsevan Villa Voittolan antiikki-, taide- ja kierrätyskaupan kulmalta lähtee toinen Hirvasojalla sijaitsevista luontopoluista. Hirvasoja on yksi suurimpia Paimionjoen sivuhaaroja, jonka reunamilla ja peltojen pientareilla pääsee kulkemaan pitkin kumpuilevaa maastoa. Lähiaikoina voi matkan varrella kävellä lampaiden seassa, sillä käynnissä on entisten laidunalueiden ennallistaminen ja petoaidan rakentaminen.

–Tämä on perinteistä laidunaluetta, kertoo Ollilan seudun kylätoimikunnan puheenjohtaja Tapani Yli-Mattila, ja jatkaa, että ennen eläimiä laidunsi ympäri aluetta, mutta nyt on enää kaksi karjatilaa.

Helmi-hankkeen tuella muutostyöt on saatu käyntiin. Helmi-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen elinympäristöohjelma, jonka tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta, hillitä ilmastonmuutosta, edistää vesien suojelua sekä turvata luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Ohjelma toteutetaan laajan yhteistyökumppaniverkoston kanssa ja yksi yhteistyötahoista on ELY-keskus.

–Syksyllä jo puhuttiin hakemuksen tekemisestä ja ELY-keskukselta tultiin arvioimaan alue, kertaa Yli-Mattila hakemusprosessia.

Hirvasojan hakamaa kelpuutettiin sopivaksi Helmi-hankkeeseen ja vuodenvaihteessa kylätoimikunta pääsi laatimaan hakemusta. Koska hakijana piti olla joko yhdistys tai maanomistaja, päätyi Yli-Mattila vuokraamaan maitaan kylätoimikunnalle. Perustamistuen suuruudesta ei vielä ole tietoa; se selvinnee vuoden loppuun mennessä. Tämä vuosi mennään Helmi-hankkeen turvin ja ensi vuonna haetaan EU-tukea. Luontopolkuja on puolestaan rakennettu alueelle vuodesta 2015 lähtien. Kokonaisuudessaan alue on kooltaan 1,5 hehtaaria, mistä luontopolkua kilometrin verran. Korkeuseroja sisältävä maasto saa kuitenkin kuljetun matkan tuntumaan pidemmältä. Valkoisiksi maalatut puiset opasteet pitävät hyvin reitillä.

Aurinkopaneelista virtaa petoaitaan

–1950-luvulla ei ollut petoja, mutta nyt niitä on kulkenut, kertoo Yli-Mattila.

Petoaita tulee eittämättä tarpeeseen ja Helmi-hankkeen kautta urakoitsijoista järjestettiin kilpailutus. Urakoitsijaksi valikoitui M&M Paakkinen Oy Jokioisilta. Kyseisellä yrityksellä on vankkaa kokemusta kestävästä ympäristörakentamisesta. Nyt Hirvasojalle tehtävään petoaitaan on ensimmäisenä Suomessa tulossa sähköistetty veden ylikulku, jossa rakenteisiin tuleviin alumiinitikkuihin johdetaan sähköä.

–Tämä on Flood case-menetelmä. Tällöin veden noustessa sähkö katkeaa, selventää M&M Paakkinen Oy:n yrittäjä Maisa Paakkinen.

Aitaan tuotetaan sähkö aurinkopaneeleilla. Virtaa petoaidassa on ainoastaan silloin, kun eläimiä on laitumella. Aitalinjaa on kaiken kaikkiaan 800 metriä. Työ aloitettiin toukokuussa ja valmista pitäisi olla kesäkuun lopulla.

–Elo-syyskuu on riskiaikaa laiduneläimille, kun susiemot opettavat pennuilleen saalistamista, tietää Paakkinen.

Kävellä saa, ruokkiminen kielletty

Kun aita on valmis voivat lampaat tulla laiduntamaan. Laidunpankin kautta löytyi salolainen lampuri Katja Suominen, jonka tilan lampaista 10 sijoitetaan Hirvasojalle. Eläimistä on sovittu useamman vuoden vuokraus ja se onkin Yli-Mattilan mukaan suurin menoerä saadusta tuesta. Mutta eläimet vetävät kävijöitä Hirvasojalle ja se on tervetullutta muutoin hiljaiselle kyläalueelle. Lampaiden joukossa saa kulkea, mutta ehdoton sääntökin on.

–Ruokkia ei saa, ei edes omistaja, vaan lampaiden tarkoitus on syödä ravinteita laitumelta, toteaa Yli-Mattila.