PÖYTYÄ/Jalkala. Luomumansikkaa Jalkalan kylän pelloilla viljelevä Antti Keskitalo arvioi biokalvon tulevan ajan saatossa edullisemmaksi perinteiseen katemuoviin verrattuna, vaikka kalvo on hankintahinnaltaan yli kaksi kertaa kalliimpaa kuin muovi.
– Tiensä päähän tullut muovi on kerättävä käsin ja vietävä sopivaan paikkaan, josta se kuljetetaan polttolaitokselle. Nämä työvaiheet kustannuksineen jäävät biokalvoa käytettäessä väliin. Sen kohdalla riittää, että kasteluletkut otetaan talteen ja hiutaleiksi murentuneet kalvon rippeet kynnetään peltoon kompostoitumaan, Keskitalo kertoo.
Jonkin verran häntä jännittää biokalvon kestävyys. Se kun on riippuvainen ympäristötekijöistä, jotka ovat kullakin peltolohkolla erilaisia.
Valmistajan mukaan kalvon pitäisi suojata mansikantaimia kolmisen vuotta, eli niiden koko tuotantokaaren ajan.
Levitys sujui hyvin
Kasvitärkkelyksestä valmistettu biokalvo tuntuu sormissa samanlaiselta kuin kaupan biohajoavat hedelmäpussit, joskin vähän paksummalta.
Kalvon levittäminen Jalkalan peltolohkolle tapahtui samalla traktorivetoisella koneella, jolla Antti Keskitalo levittää katemuovia.
Kalvoa Keskitalo laskee käyttäneensä 3 000–4 000 metriä ja saman verran kului tällä kertaa myös muovia, jota tilalla oli ennestään varastossa.
– Jos kalvo toimii tänä vuonna hyvin, siirryn todennäköisesti käyttämään yksinomaan sitä, Keskitalo tuumii.
Biokalvoja on ollut tarjolla aiemminkin. Keskitalo on huomannut joidenkin tuottajien olleen niihin tyytyväisiä, kun taas toiset ovat sanoneet kalvojen repaloituvan liian aikaisin
Tuoreena biokalvo on elastista ja joustavaa, mutta mansikoita himoitsevien kauriseläinten käyskentelyä se tuskin kestää. Siroista vieraista onkin ollut sen verran harmia, että Keskitalo suunnittelee aitaavansa Jalkalan mansikkalohkon.
Rikkaruohot kuriin
Kalvon ensisijainen tehtävä on estää rikkaruohojen kasvu mansikkapenkeissä ja lisäksi se hillitsee kosteuden haihtumista.
Kalvon levityksen yhteydessä Jalkalaan istutetut Polka-lajikkeen mansikantaimet ovat tuotteliaimmillaan vuoden päästä. Kolmannen vuoden jälkeen satomäärä hiipuu ja silloin on aika valmistautua uusiin istutuksiin.
Luomumansikan esikasvina Keskitalo käyttää valkosinappia. Se varastoi ravinteita ja tukahduttaa altaan kaikki rikkaruohot. Syksyllä sinappikasvusto murskataan ja kynnetään peltoon. Näin se tarjoaa hyvän pohjan seuraavan vuoden mansikkaistutuksille.
Keskitalon tilalla on viljelty mansikkaa 55 vuotta. Viimeiset 13 vuotta Antti Keskitalo on keskittynyt yksinomaan luomumansikkaan. Kasvihuone- ja tunneliviljelyssä on omat etunsa, mutta Keskitalon mielestä paras maku marjaan syntyy auringon valolla ja pilvistä satavalla vedellä.
Perinteisen avomaamansikan markkinatilannetta ja tulevaisuudennäkymiä hän luonnehtii vakaiksi. Suurin osa nyt istutetuista taimista poimittavista luomumansikoista päätyy kuluttajille Keskitalon tilan pihapiirissä olevan tilamyymälän tiskiltä.
Mitä?
* Useimmat katteina käytettävät biokalvot valmistetaan perunan, maissin tai sokerijuurikkaan tärkkelyksestä tehtävistä materiaaleista.
* Pellolla kalvo hajoaa hiljalleen mikrobiologisen prosessin myötä.
* Viljelykäyttöön on tarjolla yksivuotisia sekä monivuotisia biokalvoja.
* Kasvipohjaisilla kalvoilla suojataan myös esimerkiksi kodinkoneita, seinäelementtejä ja laminaatteja.
Polka tykkäisi sateesta
Keskitalon tilan luomumansikat kypsyvät Kaulajoen sivuhaarasta pumpattavan veden turvin, mutta onneksi sitä on luvassa taivaaltakin, sillä parhaimmat sadot Polka antaa sadekesinä. Hellesäällä Polkan satokausi jää lyhyeksi ja marjat pieniksi. Äskettäin istutetut mansikat kypsyvät poimittaviksi todennäköisesti heinäkuun puolivälin jälkeen. Tavallisesti pääsato saadaan talteen muutamassa viikossa. Mikäli kelit viilenevät heinäkuun lopulla, satokausi kestää pidempään. Varhaiset, harsojen alla kypsyneet lajikkeet ovat jo antaneet pääsatonsa. Kasvutunneleita käyttävät viljelijät pystyvät venyttämään mansikan satokautta pitkälle syksyyn.
