LOIMAA/Mellilä. Paljon keskustelua ja kritiikkiä herättänyt koirarekisteri avattiin yksityishenkilöiden käyttöön 8. toukokuuta. Yhdistys- ja yritystoimijoille asiointi on avautumassa viimeistään elokuussa.
Ensimmäisten päivien aikana rekisteriin ilmoitettiin Ruokaviraston mukaan yli 14 000 koiraa. Näistä suurimpia ryhmiä olivat muut kuin rotulistauksessa olevat rodut, labradorinnoutajat ja suomenajokoirat. Ilmoitettavia vielä riittää, sillä Kennelliiton arvion mukaan Suomessa on noin 800 000 koiraa.
Velvollisuus siruttaa ja ilmoittaa koira rekisteriin on jokaisella koiranomistajalla. Ilmoitusvelvoitteen laiminlyönnistä voidaan määrätä sakkoja, mutta toistaiseksi sanktioiden suuruudesta ei ole tehty päätöksiä.
Rekisterin perustamista on perusteltu koirien hyvinvoinnilla ja pentutehtailun kitkemisellä. Tarkoituksena on myöhemmin saada rekisterin kautta muun muassa tietoa jalostuskäyttöön vaikuttavista sairauksista. Tällä hetkellä rekisteri on kuitenkin vielä vasta kehitysvaiheessa.
MONIA koiranomistajia maksullinen rekisteröinti sapettaa, sillä valtaosa rotukoirista on jo Kennelliiton rekisterissä. Melliläläinen koirankasvattaja Liisa-Marja Lentonen epäilee useiden muiden tavoin rekisteristä saatavaa hyötyä.
–Muiden kasvattajien kanssa olen paljon keskustellut ja olen samaa mieltä kuin muutkin, ettei tässä rekisterissä oikein ole järkeä, vaan se on hätiköiden tehty ja siitä tulee rahastus mieleen, Lentonen sanoo ja kyseenalaistaa rekisterin perimmäisen tarkoituksen.
Lentonen epäilee, ettei pentutehtailua saada pelkästään pentujen Ruokavirastoon rekisteröinnillä loppumaan. Hän arvelee, että keinot saattavat muutenkin olla vähissä.
–Moni on kysellyt, miten rekisteröintiä valvotaan ja pystyykö sitä edes valvomaan, hän sanoo ja kertoo koiranomistajien kanssa käydyissä keskusteluissa ilmenneen, etteivät kaikki edes ole tietoisia velvollisuudestaan ilmoittaa koira rekisteriin.
–Monelta jää tekemättä omistajailmoitus Kennelliiton rekisteriinkin.
Lentosen mielestä Kennelliiton rekisterin olisi pitänyt riittää.
–Kennelliiton rekisteriin ilmoittaminen jo maksaa kasvattajille 40–100 euroa koiraa kohden. Ja koira pitää siruttaa ennen Kennelliiton rekisteriin rekisteröintiä, hän huomauttaa.
LENTONEN on toiminut kasvattajana 33 vuotta. Hän pitää kasvattajille ja koiranomistajille koituvia kuluja ilman Ruokaviraston rekisteriäkin tällä hetkellä korkeina.
–Kaikki kulut ovat nousseet ruuasta lääkärikuluihin.
Pentukaupassa on Lentosen mukaan tällä hetkellä parin vuoden takaista hiljaisempaa. Hän pohtii, että esimerkiksi matkustelun vapautuminen koronarajoitusten jälkeen on saattanut vaikuttaa asiaa. Hän myös miettii, onko rekisteröintiasia saanut jotkut epäröimään. Toisaalta Lentoselta pennun tämän vuoden aikana ostaneet eivät ole rekisteröintiä erityisemmin kommentoineet.
FAKTA
Koirien tunnistamisesta ja rekisteröinnistä on säädetty maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.
Koirarekisteri on viranomaisrekisteri, jonne talletetaan mikrosirun tunnistuskoodi, syntymäaika, rotu tai kuvaus koiran ulkoisista tuntomerkeistä, sukupuoli, väri, nimi ja syntymämaa. Rekisteriin ei tallenneta koiran sukutaulutietoja tai harrastustoimintaan liittyviä tietoja.
1.1.2023 jälkeen syntynyt koira on tunnistusmerkittävä mikrosirulla ja ilmoitettava rekisteriin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa syntymästä.
Ennen 1.1.2023 syntyneet koirat on tunnistusmerkittävä ja ilmoitettava rekisteriin viimeistään 31.12.2023.
Rekisteröintimaksun hinta on 10 euroa sähköisen asioinnin kautta tehtynä ja 19 euroa lomakeilmoitukselle.
Mikrosirun laitto maksaa eläinlääkärissä noin 30–50 euroa riippuen siitä, tehdäänkö sirutus jonkin muun toimenpiteen yhteydessä.
Myös kissat aiotaan saattaa pakollisen rekisteröinnin piiriin. Kissojen rekisteri on määrä ottaa käyttöön vuonna 2 026.