Vinttityhjentäjä Hannu Lampinen etsii tavaroille uusia koteja, jäteasema on viimeinen vaihtoehto

0
Toisinaan Hannu Lampinen saa työkeikoilta täydennystä lasiesineiden kokoelmaansa. Kädessään hänellä on kotimainen kolapullo.

PÖYTYÄ / Riihikoski. Kestävyysjuoksua harrastanut Hannu Lampinen , 68, haluaa pysyä hyvässä kunnossa eläkepäivilläänkin ja siksi hän pyörittää HL Vinttien tyhjennyspalvelua. Lampisen tärkeimmät työvälineet ovat pakettiauto, peräkärry ja nokkakärry.

Kohteeseen meneminen on hänelle aina hivenen jännittävää, kuin karkkikauppaan astuisi. Parhaiten Lampiselle on jäänyt mieleen vahtolaisen ulkorakennuksen tyhjennys. Sinne oli säilötty hevosiin liittyvää esineistöä ja muun muassa kuomulla varustetut, Venäjällä rakennetut nelipyöräiset matkakiesit.

Lampinen myi kiesit henkilölle, joka kunnosti ne. Samalla tavoin hän pyrkii menettelemään muidenkin tavaroiden kanssa. Käyttökelpoiset huonekalut päätyvät useimmiten ilmaiseksi Turun Ekotorille, ehjät ja puhtaat tekstiilit Pöytyän seurakunnan diakoniatyölle tai SPR:n Konttiin. Elektroniikan osoite on usein Turun Ekotori, jossa laitteet tutkitaan ja mahdollisuuksien mukaan kunnostetaan käytettäviksi.

Sisustajien ja keräilijöiden suosimia esineitä Lampinen myy kesäisin Riihikosken Vehnämyllyllä sekä Salon iltatorilla.

Moni kirja on vailla virkaa

Käytettyjen tavaroiden kohdalla vaatimustaso on nykyään kova.

Esimerkiksi Turun Ekotori ei ota myyntiin vaurioituneita tai kotieläintalouksissa olleita kalusteita. Kirjahyllyistä on puolestaan niin paljon ylitarjontaa, että komeatkin yksilöt päätyvät helposti jäteasemille energiapuuksi.

Se on Hannu Lampisen mielestä surullista kuten sekin, ettei kirjoille tahdo löytyä uusiokäyttöä.

– Ihmisillä oli tapana tilata kalliita kirjasarjoja. Nyt niille ei ole enää ottajia. Ei auta muu kuin panna sivut paperinkeräykseen, mies huokaa.

Kirjoissa on muutamia poikkeuksia, jotka löytävät toripöydiltä uuden omistajan. Sellaisia ovat elämäkerrat, sotateokset sekä paikkakuntien historiikit. Myös keitto- sekä käsityökirjoilla on kannattajakuntansa.

Anttilan katalogit ovat kysyttyjä

Riihikoskella asuva Lampinen tunnustautuu innokkaaksi lasiesineiden keräilijäksi. Harrastuksensa myötä hän tulee seuranneeksi muidenkin harjoittamaa keräilyä ja antiikkialan virtauksia.

Vanhat postikortit Lampinen kannustaa säästämään. Kotimaisten taiteilijoiden tekemät kortit ovat kysyttyjä kuin myös kokonaisuuden muodostavat korttikokoelmat.

Yllättävään arvoon ovat nousseet Anttilan katalogit. Vintage-henkistä kalustamista sekä asusteita harrastavat kartoittavat niistä menneiden vuosikymmenten tyylejä ja esineistöjä.

Lampisen mukaan näyttää siltä, että rukit sekä muut talonpoikaistavarat ovat menettäneet suosiotaan, mutta 1960-, 1970- ja 1980-lukujen tuotteet ovat haluttuja.

Hinnoittelu on monen tekijän summa

Palataanpa huoneistojen ja vinttien tyhjentämiseen. Mitä se maksaa?

Lampinen vastaa hinnan riippuvan siitä, paljonko hän arvelee maksavansa jäteasemamaksuja sekä kuljetuskustannuksia ja mitä myytäviksi kelpaavista tuotteista on mahdollista saada.

– Joskus maksan tyhjennyksen tilaajalle, välillä sovin nollasummapelin. Jos kohteessa ei ole juurikaan myytäväksi kelpaavaa, pyydän korvauksen peittääkseni kulut ja saadakseni pienen palkkion, Lampinen selittää.

Hän toivoo aina pääsevänsä neuvottelemaan tyhjennysoperaatioista jo sellaisessa vaiheessa, kun tyhjennettävälle tilalle ei ole tehty yhtään mitään. Mikäli tavarat on ehditty panna jätesäkkeihin, se vain hankaloittaa lajittelutyötä.

Esimerkiksi 70–80-neliöisen rivitaloasunnon tyhjentäminen sujuu Lampiselta yleensä viikossa. Työjälkensä hän viimeistelee lakaisemalla.