Kysyimme Varsinais-Suomen suurimmilta yrityksiltä etä- ja hybriditöiden tekemisestä. Lähes 70 yritystä kertoi kokemuksiaan ja näkemyksiään siitä, mikä on tärkeää etä- ja lähitöissä ja mitä viime vuodet ovat asiasta opettaneet.

Tuloksissa korostuvat samat asiat, jotka Anu Lapinoja on huomannut omassa työssään: etätyö tuo keskittymisrauhaa, mutta työkavereita ja asiakkaita on tärkeää nähdä myös kasvokkain.

Paavo-koira pääsee pakkasaamuna syliin ja hissillä ylimpään kerrokseen.

Anu Lapinojan tauko etätyöpäivän aikana on ohi, ja Paavo on saanut jaloittelulenkin lähipuistossa. Happitauko on tärkeä myös Lapinojan päivässä, sillä työ on usein tiiviisti palaveria palaverin perään.

– Kotona työskennellessä on pitänyt harjoitella töiden rytmittämistä ja tauottamista. Taukoja on pitänyt opetella pitämään, sillä ilman niitä ei jaksa. Tässä koira on hyvä apulainen, Lapinoja kuvailee.

Taukojen tärkeys ja se, että osa unohtaa taukojen pitämisen etätöissä, nousee vahvasti esillä TS-Yhtymän lehtien etätyökyselyssä.

ANU LAPINOJA, 34, vaihtoi työpaikkaa kesken koronapandemian. Uudessa työpaikassa oli tärkeää käydä ensin paikan päällä toimistolla, oppia tuntemaan ihmiset, työvälineet ja talon tavat.

Kun asiat alkoivat rullata, Lapinoja huomasi, että työt sujuvat paremmin, jos ne aloitti kotona omaan tahtiin.

Lapinoja työskentelee D365-konsulttina Fellowmind-yrityksessä. Hänen asiakkaansa ovat pääosin valmistavan teollisuuden firmoja, joiden tarpeisiin Lapinoja ja hänen tiiminsä suunnittelevat sovelluksia ja erilaisia automatisointeja.

– Työpäiväni koostuu asiakaspalavereista, projektitiimin palavereista ja omasta suunnittelu- ja keskittymisajasta. Fellowmindin työntekijät työskentelevät eri puolilla Suomea. Oma esihenkilöni on Tampereella ja oman tiimini jäsenet eri puolilla maata. Lähitapaamiset ovat harvoin mahdollisia.

Asiakasyritykset ovat Suomessa ja ulkomailla. Työkielinä ovat suomi ja englanti.

 

LAPINOJA työskentelee pääsääntöisesti omassa olohuoneessaan, vaikka työpaikan toimistolle Turun keskustaan on vain parin korttelin matka.

– Etätyössä minua kiinnostaa oma rauha ja se, että keskittyminen on helpompaa. Arkea helpottaa myös se, että saan nukkua hieman pidempään ja aamut ovat muutenkin rauhallisemmat, kun ei tarvitse lähteä pois kodista. Koen myös, että näin saan itse suunnitella työpäiväni tarkemmin.

Lapinojan aamurytmiin kuuluu tietokoneen avaaminen noin kello kahdeksan.

– Käyn aamuisin ensin läpi sähköposteja ja juon samalla kahvia. En yleensä sovi palavereja ennen kello yhdeksää, jotta ehdin hoitaa asioita ennen päivän palaverirumbaa.

– Työ voi olla todella hektistä, ja joskus aikaisemmat palaverit venyvät seuraavien kokousten päälle. Siksi pyrin varaamaan joka viikko kalenteriin myös omaa keskittymisaikaa, jotta voin miettiä työkeissejä rauhassa.

– Vaikka olen kotona, syön ensin aamupalan, laitan hiukset, meikin ja pukeudun työpäivän mukaan. Se on minulle valmistautumisrituaali työpäivään.

”Etätapaamisissa ei voi lukea samalla tapaa eleitä ja ilmeitä. Koulutustilanteessa vastassa voi olla vain syvä hiljaisuus mustilla ruuduilla.”

ANU LAPINOJA on työskennellyt Fellowmindilla kaksi vuotta. Myös aikaisemmassa työpaikassaan Wärtsilässä hän teki etätöitä.

– Työpäivän lopettaminen ja työkoneen sulkeminen kotona vaatii tietynlaista itsekuria. Itse lähden aina koiran kanssa ulos, kun työt on tehty. Koira on siihen myös hyvä kannustin, sillä se vaatii ulos.

Anu Lapinoja kuvailee olevansa vastuuntuntoinen työntekijä. Se on hänen mielestään myös edellytys etätyön onnistumiselle.

– Olen hyvin itseohjautuva. Tässä työtehtävässä se taitaa olla pakollinen ominaisuus, mutta auttaa myös etätyössä.

Konsulttiyritys Fellowmindilla on ollut jo pitkään mahdollista tehdä työtä etänä, eikä yrityksessä ole käytössä pakollisia toimistopäiviä.

– Keskimäärin Fellowmindin hybridimallilaiset käyvät toimistolla noin kahtena päivänä viikossa ja loput etäillään, kertoo henkilöstöjohtaja Petra Peltopuro.

 

LAPINOJA SANOO kaipaavansa myös sosiaalisia kontakteja kasvotusten, sillä toista ei opi tuntemaan yhtä tehokkaasti ruudun välityksellä.

– Käyn säännöllisesti Turun toimistolla ja silloin tällöin myös Espoon toimistollamme. On tärkeää tavata ihmisiä myös kasvotusten.

– Töissä parasta ovat tietenkin työkaverit. Meillä järjestetään toimistolla välillä yhteistä aamupalaa ja käymme pelaamassa padelia työporukalla. Jos näitä ei olisi, viettäisin varmasti enemmän aikaa toimistolla sosiaalisten kontaktien takia.

Fellowmindilla on käytössä tukihenkilökäytäntö, eli kokenut työntekijä auttaa uutta tulokasta.

– Sain ensin itse mentorointiapua ja nyt minä olen vuorostani tukihenkilö. Mentoroin pääkaupunkiseudulla työskentelevää uutta työntekijää. Hänen kanssaan halusin ensin tavata kasvotusten, jotta opimme tuntemaan toisemme paremmin.

Lapinoja pyrkii käymään myös asiakkaidensa luona, sillä kasvotusten tapaaminen usein helpottaa myöhempiä etäpalavereja.

– Etätapaamisissa ei voi lukea samalla tapaa eleitä ja ilmeitä. Koulutustilanteessa vastassa voi olla vain syvä hiljaisuus mustilla ruuduilla, etkä tiedä pitäisikö sinun vielä kerrata asia. Etätapaamiset vaativat erilaista kommunikointia, erilaisia viestintäsääntöjä. Se on helpompaa, jos on jo tavannut toisen ainakin kerran kasvokkain.

 

”Töissä parasta ovat tietenkin työkaverit. Meillä järjestetään toimistolla välillä yhteistä aamupalaa ja käymme pelaamassa padelia työporukalla. Jos näitä ei olisi, viettäisin varmasti enemmän aikaa toimistolla.”

 

LAPINOJA HAAVEILEE etätyöjaksosta ulkomailla, jossain lämpimässä maassa.

– Paikkaa en ole vielä tarkkaan miettinyt, mutta uskoisin sen valikoituvan Etelä-Eurooppaan, esimerkiksi Espanjaan. Kollegat ovat tehneet onnistuneita etäjaksoja ulkomaille. Verotus ja esimerkiksi tietoturva ovat tietysti asioita, joita täytyy selvittää ennen lähtöä.

Fellowmindin henkilöstöjohtaja Petra Peltopuro kertoo, että etätyöskentely ulkomailla pyritään mahdollistamaan rajalliseksi ajaksi sijainnista riippuen.

 

---

Alueen yritykset listasivat etä- ja hybridityön hyödyt ja haitat: Töissä viihtyminen on parantunut, mutta tiedonkulku heikkeni

Kysyimme Varsinais-Suomen suurimmilta yrityksiltä etä- ja hybridityön tekemisestä. Lähes 70 yritystä vastasi. Tässä tulokset.

Etätyö ja etä- ja lähityön yhdistely ovat parantaneet töissä viihtymistä. Näin arvioi 53 prosenttia TS-Yhtymän lehtien etätyökyselyyn vastanneista yrityksistä. Sähköpostikyselyyn vastasi lähes 70 suurehkoa varsinaissuomalaista yritystä.
Yritykset arvioivat sairauspoissaolojen vähentyneen ja työtehon parantuneen. Näitä vaikutuksia arvioi noin kolmasosa kyselyyn vastanneista.
Haittapuoli oli huonontunut tiedonkulku. Näin raportoi 58 prosenttia kyselyyn vastanneista. 42 prosenttia vastaajista kertoo, että myös uusien työntekijöiden perehdyttäminen on vaikeutunut.
Monessa varsinaissuomalaisessa suuryrityksessä etä- ja hybridityön vaikutuksia on seurattu tarkasti. Osa kertoo tehneensä henkilöstökyselyjä aiheesta. Moni yritys aikoo seurata esimerkiksi, syntyykö etätyötä tekevien työntekijöiden ja niiden, joille se ei ole mahdollista, välille ongelmia. Yritysten edustajat nostavat esille myös tarpeen etäilijöiden uupumuksen ja psyykkisten ongelmien erityistarkkailuun.
Iso osa vastaajista kertoo, että etä- ja hybridityö Varsinais-Suomessa perustuu luottamukseen työntekijän ja työnantajan välillä. Moni yritys on myös kouluttanut ja tarjonnut uusia välineitä esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteydenpitoon etätöissä. Vain kaksi vastaaja kertoi väärinkäytöksistä etätyössä. Näistä vakavin oli oman yrityksen perustaminen ja sille töiden tekeminen palkkatyöajalla.
Osalle alueen yrityksistä etätyöstä tuli valttikortti rekrytointiin. Ne kertovat löytävänsä parempia työntekijöitä muualta Suomesta, kun fyysinen läsnäolo ei ole enää tarpeen.

NÄIN PAIKALLISET YRITYKSET VASTASIVAT
Etätöiden yleistyminen
”Etäjoustot jatkuvat, mutta myös konttorilla on tärkeä olla”

”Yrityksessämme on tehty etätöitä jo ennen koronapandemiaa. Pandemian aikana etätyöskentelyn määrä kasvoi huomattavasti aiemmasta. Nyt pandemian jälkeen etätöitä tehdään jonkin verran enemmän kuin aikana ennen koronapandemiaa.”

”Lähityön tekeminen on toki hieman lisääntynyt niiltä ajoilta, jolloin suositukset olivat ankarimmillaan, koska osa työntekijöistä on mieluimmin konttorilla. Etätyö on meillä todettu sangen toimivaksi, joten tiimeillä on ollut varsin vapaat kädet päättää ketkä ovat etä- ja ketkä lähityössä. On osoittautunut, että enemmistö henkilökunnasta suosii ainakin osittaista etätyötä.”

”Joidenkin tehtävien hoitaminen on tehokkaampaa lähityössä. Joidenkin henkilöiden kohdalla osittainen etätyö on työssä viihtymisen kannalta parempi ratkaisu kuin kokoaikainen etätyö.”

”Etätyön lisäksi tarvitaan myös lähityötä, jossa on mahdollista kasvotusten tapahtuvaan vuorovaikutukseen ja sitä kautta yhteisölliseen toimintaan. Teamsin välityksellä tämä ei toteudu parhaalla mahdollisella tavalla. Myös haasteet etätyöhön liittyvässä henkilöjohtamisessa, työntekijöiden kokema yksinäisyys ja yhteisöstä erkaantuminen on tunnistettu tilanteissa, joissa lähikohtaamisia ei juuri ole ollut.”

”Koronan aikana työntekokulttuurimme muuttui aikaisemmasta oleellisesti. Huomasimme, että etätyö sopii moneen sellaiseenkin tehtävään, jota aikaisemmin tehtiin vain tai lähes pelkästään lähityönä. Työn tulokset osoittivat etätyön olevan toimiva työntekomuoto ja erityisen positiivista palautetta etätyön saimme liittyen etätyön tuomiin helpotuksiin työ- ja perhe-elämän yhdistämisessä. Käytäntö osoitti siten hyvät mahdollisuudet etätyön laajentamiseksi. Lisäksi on huomioitava, että merkittävä osa yhtiömme työtehtävistä edellyttävät pelkästään lähityötä työn luonteen huomioiden, eikä niihin voida etätyön tekemistä soveltaa.”

”Etätyön lisääminen aikaisemmasta ei tuonut pelkästään hyviä vaikutuksia. Haasteiksi koettiin erityisesti laajan etätyön mukanaan tuomat yksinäisyyden kokemukset sekä haasteet esihenkilötyössä.”

”Työyhteisö on huomattu tärkeäksi osaksi elinpiiriä ja tukiverkostoa. Moni haluaa tavata työkavereitaan työpaikalla ja on siksi alkanut tehdä enemmän lähitöitä. Asiantuntijatyössä kuitenkin etätyön tuoma jousto ja työrauha koetaan edelleen tarpeelliseksi.”

”Moni on panostanut kodin työskentelyolosuhteisiin (sähköpöydät, tuolit, näytöt jne) ja tästä syystä sieltä pois lähteminen koetaan hankalammaksi (paremmat puitteet kuin työpaikalla).”

”Pandemian aikana useammat henkilöt tekivät etätyötä. Nykyisin meillä on käytössä hybridimalli, jossa vähintään kahtena päivänä viikossa ollaan toimistolla. Monet haluavat kuitenkin työskennellä toimistolla mieluimmin kuin kotona.”

”Pandemian aikana kaikki toimihenkilöt olivat etätöissä. Pandemian jälkeen ollaan siirrytty malliin, jossa etätöiden osuus on noin 40 prosenttia työajasta. Fyysisellä läsnäololla halutaan myös varmistaa yhteisöllisyyden säilyminen ja kehitys.”

”Etätyön aikana ihmiset tottuivat omaan rauhaan. Toimistot ja avokonttorit koetaan tämän jälkeen hyvin meluisina, ja ihmisten on vaikea keskittyä toimistoilla. Tämä asettaa uusia haasteita toimitiloilla, hiljaisten työtilojen kysyntä kasvanee.”

”Koronan aikana lähitapaamiset vähentyivät tartuntojen ehkäisemiseksi. Tästä jäänyt hyväksi havaittu tapa säästää aikaa ja kuljetuskustannuksia.”

”Tavoitteena on, että etätyöjoustot jatkuvat ja työn ja vapaa-ajan limittyminen onnistuu jouhevasti, mutta myös konttorilla on tärkeää olla, jotta hiljainen tieto siirtyy, yhteisöllisyys säilyy ja muilta oppiminen matalalla kynnyksellä mahdollistuu.”

”Koronan jälkeisessä ajassa olemme siirtyneet pois puhtaasti riskiperusteisesta päätöksenteosta ja priorisoimme psykososiaalista työhyvinvointia ja työn tehokkuutta pitkällä tähtäimellä. Ihmisten kohtaaminen kasvokkain on tärkeää yhteishengelle, yksilöiden hyvinvoinnille ja psykologisen turvallisuuden synnylle. Elämme muutosten aikaa, ja lähityössä muutosjohtaminen on helpompaa kuin etänä.”

”Teknisiä valmiuksia kehitettiin vauhdilla koronan aikana, ja ne ovat sittemmin mahdollistaneet etätyön laajamittaisemmin kuin aikaisemmin. Työntekijöiden suunnalta toive etätyön mahdollistamiseen on ollut merkittävä ajuri.”

NÄIN PAIKALLISET YRITYKSET VASTASIVAT
Etä- ja hybridityön tavoitteet
”Mallia on hyvä tarkastella aika ajoin”

”Toimiva hybridi-/monipistetyö antaa muun muassa enemmän mahdollisuuksia rekrytoinneissa, jos soveltuvalta henkilöltä ei edellytetä muuttoa konttoripaikkakunnalle.”

”Säännöllisessä, laajamittaisessa etätyössä on pandemian jälkeen oltu vasta jonkin aikaa ja hybridimallia on vielä mahdollista parantaa.”

”On todettu, että ihmisten hyvinvointi on hyvin yksilöllistä. Siinä, missä toinen nauttii rauhallisesta ympäristöstä ja etätöistä, toinen saattaa kaivata päiväänsä seuraa tai tukea. Parhaan mallin löytäminen vie aikaa, jotta jokaisen työnkuvaan sekä työhyvinvointiin löytyy oikea tasapaino. Tärkeää on myös huolehtia, että kaikki ovat mahdollisuuksien rajoissa tasavertaisessa asemassa.”

”Nyt normaalikäytäntö on, että etätöitä tehdään max 2 päivää/viikko, mutta tehtävästä riippuen etätöitä voidaan tehdä enemmänkin. Mallia on hyvä tarkastella aika ajoin, kokemuksia kuunnellen.”

”Paluuta täysin entiseen ei ole, mutta meidän pitää löytää malli, jossa ihmiset tapaavat toisiaan nykyistä enemmän myös fyysisesti.”

”Liiallinen eristäytyminen kotiin ei ole hyväksi ihmisen henkiselle hyvinvoinnille pitkässä juoksussa ja samalla yrityksen tuottavuus kärsii, kun hiljainen tieto jää välittymättä virtuaalisissa kokouksissa.”

”Rakennetaan toimintamalleja, joka motivoi henkilöitä käymään toimipisteillä esim. muutamia päiviä viikossa ja muun ajan työskennellään virtuaalisia työkaluja hyödyntäen etänä.”

”Enemmän kohtaamisia toimistoille, toimistoja on kehitetty tähän suuntaan. Jonkin verran osa henkilöstöstä on vallan jäänyt kotiin töihin. Todennäköisesti lisäisi enemmän yhteenkuuluvuuden tunnetta, sitoutumista, tiedonjakoa, jos onnistumme lisäämään kohtaamisia toimistoille enemmän. Hybridimalli on kuitenkin tarkoituksenmukaista säilyttää, se tuo joustavuutta työelämään.”

”Niissä tehtävissä, joissa etätyö on mahdollinen, lisää se joustavuutta ja voi helpottaa esim. työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista.”

”Hybridimallilla saamme hyödyt sekä etätyöstä että lähityöstä. Etätyössä on helpompi tehdä keskittymistä vaativaa työtä. Toimistolla tavatessa kommunikointi on luontevampaa ja saamme synergiaa yhteistyöstä.”

”Etätyömahdollisuus on monessa tehtävässä jo perusvaatimus, jonka työntekijä edellyttää olevan mahdollista itselleen. Samalla kuitenkin ihmisten kohtaamisen varmistaminen on keskeinen tavoite. Näin ollen tarvitaan edelleen paremmin toimivaa ja joustavaa hybridityömallia.”

”Sekä lähityötä että etätyötä tarvitaan. Pitää vain löytää sopiva yhdistelmä niiden osalta ja mieluiten ehkä työtehtäväkohtaisesti.”

”Etätyö on vaikuttanut selvästi työntekijöiden sitoutumiseen, ja ihmiset eivät koe samalla lailla enää yhteenkuuluvuutta. Siksi tavoite on lisätä lähitöiden ja sitä kautta sosiaalisten kontaktien määrää.”

”Etätapaamisissa jää moni aisti käyttämättä. Neuvottelussa ja kokouksissa usein rennompi ja tuttavallisempi ilmapiiri lähitapaamisissa. Myös havainnot jäävät usein puutteellisiksi etänä. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että tietyt tapaamiset toteutuisivat fyysisesti läsnä ollessa.”

”Hybridimalli on hyvä ilmaston kannalta ja myös henkilöstön/yrityksen kannalta. Uusien työntekijöiden on kuitenkin hankala integroitua yritykseen, jos ei henkilöstöä ole paikalla.”

”Etätyön tekemistä tarkastellaan säännöllisesti, ja tulevaisuudessa mahdollisesti mietitään esimerkiksi etätyön tarkempien ohjeiden laatimista, esimerkiksi läsnäoloon työpaikalla liittyen.”

”Sijaintimme maaseudulla aiheuttaa ymmärrettävästi osalle työntekijöistämme pitkähkön työmatkan. Osittaisen etätyön avulla olemme kiinnostavampi työnantaja myös kauempanakin asuville. Olemme todenneet, että osittainen etätyönteko on meillä toimiva ratkaisu. Nyt kehitämme vielä tapoja tehdä se aiempaa paremmin.”

”Politiikkamme vastaa tällä hetkellä tarpeitamme hyvin, ja pääosin hybridimalli toimii määrällisesti hyvin (etätyön ja lähityön suhde). Kehittämistä on vielä tehokkaissa toimintatavoissa erityisesti kun työskennellään hybridiympäristössä.”

”Etätöiden tekemiselle tulee löytää toimiva ja järkevä malli. Haasteena on mm. tietoturva, työhyvinvointi, töiden hallinta, tekemisen mittaaminen, johtaminen.”

”Olemme havainneet saman kuin monet tutkimuksetkin: etätyöskentelevän henkilöstön sitoutuneisuus organisaatioon saattaa olla heikompi löyhempien sosiaalisten suhteiden takia. Näemme, että sekä tavoitteiden saavuttamisen että hyvinvoinnin näkökulmista tarkasteltuna, tapaamiset ja yhteistyö samassa tilassa on tärkeää pitkällä tähtäimellä osaajien innostamiseksi ja sitouttamiseksi.”

 

 

 

 

NÄIN PAIKALLISET YRITYKSET VASTASIVAT
Mitä hyvää etätöistä on seurannut yritykselle
”Työelämän ja vapaa-ajan yhteensovittaminen on helpompaa”

”Työn ja vapaa-ajan tasapaino on parantunut.”

”Pienissä flunssissa ei tulla tartuttamaan muita työpaikalle.”

”Avoimet työpaikat eivät ole niin paikkasidonnaisia. Kehittyneet etätyömahdollisuudet (ict). Toimitiloja on voitu kehittää ja uudistaa.”

”Lisää joustavuutta työn tekemisen muotoihin.”

”Valinnanvapaus on lisääntynyt; pystytään paremmin huomioimaan yksilölliset tarpeet.”

”Etenkin pitkämatkalaiset kokevat, että vapaa-aika on lisääntynyt.”

”Työskentelyn rytmittäminen on helpompaa etätyössä, jolloin tehokkuus paranee.”

”Lisää työtyytyväisyyttä, kun työelämän ja vapaa-ajan yhteensovittaminen on helpompaa.”

”Työn ja vapaa-ajan balanssi sekä joustavuus koetaan paremmaksi.”

”Työntekijäpalautteen perusteella työmatkojen poisjäänti etätyöpäivinä on merkittävä asia niin ajallisesti kuin taloudellisestikin. On myös raportoitu, että etätyöt sopivat hyvin keskittymistä vaativiin työtehtäviin, jos kotona on sopiva työpiste. Rauhallinen työympäristö keskittymiseen lisää aivoergonomiaa ja parantaa työhyvinvointia.”

”Hyötyjä on vaikea arvioida. Työntekijät kokevat asiat eri lailla kuin työnantaja.”

”Etätyöskentelystä on tullut hyväksytympää.”

 

 

NÄIN PAIKALLISET YRITYKSET VASTASIVAT
Mitä huonoa etätöistä on seurannut yritykselle
”Yhteisöllisyys ja sitoutuneisuus työyhteisöön heikkenee”

”Yhteisten live-palavereiden järjestäminen on hankaloitunut.”

”Kohtaamiset ovat vähentyneet.”

”Sitoutuneisuus on ehkä laskenut, kun työyhteisö jää etäisemmäksi.”

”Etä- ja hybridityö ei ole lisääntynyt, asioiden ja prosessien kehittäminen itsenäisesti pysähtyi.”

”Hybridikokoukset eivät toimi.”

”Yhteisöllisyys on saattanut jonkun verran pienentyä.”

”Psyykkiset sairaudet ovat lisääntyneet.”

”Tauot jäävät helposti pitämättä Teams-palaverista toiseen mennessä. Työn ja vapaa-ajan selkeä erottaminen.”

”Osa henkilöstöstä kokee vieraantumista kollegoista ja työyhteisöstä.”

”Joidenkin osalta töiden tekeminen ei ole kovin tehokasta. Toisaalta taas on heitä, jotka eivät huomaa tauottaa riittävästi, vaan tekevät koko ajan.”

”Yhteisöllisyys ja sitoutuneisuus työyhteisöön heikkenee, kun tehdään pelkästään etätyötä.”

”Vaatii uusia keinoja, että työpaikan yhteisöllisyyttä pystytään ylläpitämään.”

”Kumppaneiden tuntemus jäänyt vähemmälle, epätietoisuus, väärinymmärrykset ovat lisääntyneet.”

”Yksinäisyyden tunne ja haasteet esihenkilötyössä.”

”Vaatii esihenkilöiltä enemmän aktiivisuutta.”

”Nykyisessä mallissa etätöitä on sopivassa suhteessa lähitöihin, eikä haittoja ole havaittu. Aikaisemmin koronapandemian aikaan työntekijöiden hyvinvointi, henkilöstöjohtaminen ja viestintä sekä vuorovaikutus kärsivät.”

”Pidemmät koulutukset toimivat paremmin fyysisinä tilaisuuksina.”

”Uusien perehdytys tehdään aina työpaikalla, mutta tutustuminen työkavereihin on haasteellisempaa, kun kaikki eivät ole paikalla tai ollaan paikalla eri aikaa. Jonkin verran yhteisöllisyys huonontunut, mutta tähänkin mietitty keinoja.”

”Väärinkäytöksiä on esiintynyt, on perustettu mm. oma yritys ja tehty töitä omaan lukuun työajalla.”

”Työntekijät kokevat olevansa eriarvoisessa asemassa.”

”Työ- ja vapaa-ajan raja on hämärtynyt osalla työntekijöistä ja tiedonkulku on heikentynyt.”