MARTTILA. Marttilassa asuva ja maata viljelevä perussuomalaisten Lauri Heikkilä kehottaa auranmaalaisia keskittämään äänet oman alueen ehdokkaille. Auranmaalta valittavien edustajien tulee Heikkilän mielestä vaatia tasapuolisuutta maaseudun sekä kaupunkien välille ja varmistaa, ettei maaseutupaikkakunnilla asuminen käy taloudellisesti mahdottomaksi.
Heikkilä perustelee kantaansa toteamalla niin kauppa- kuin lääkärireissujen maksavan maalaisille enemmän kuin kaupunkilaisille, koska palvelut ovat karanneet kauas.
Sote-uudistuksen toteutumista Heikkilä katsoo aitiopaikalta Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuutettuna ja tarkastuslautakunnan puheenjohtajana, mutta maaseudun terveyspalvelujen karsimista hänen on silti vaikea ymmärtää, kun niitä on kyetty tarjoamaan pula-aikoinakin.
Voimavarat maaseudun terveysasemaverkostoon Heikkilä ottaisi karsimalla kaupungeissa olevia terveydenhoitopisteitä. Heikkilä ei kuitenkaan pidä ajatuksen toteutumista realistisena.
– Suuri osa päätöksiä tekevistä aluevaltuutetuista asuu 15 kilometrin säteellä Turusta. Sama tilanne on heillä, jotka ovat johtajina kehittämässä sote-järjestelmää, hän sanoo.
Kritiikkiä digisiirtymälle
Koulutukseltaan Lauri Heikkilä on elektroniikan ja tietoliikennetekniikan tohtori. Hän haluaa edistää alansa suomalaista huippuosaamista, mutta ruohonjuuritason digipalvelujen nopea lisääminen saa mieheltä kritiikkiä. Hän muistuttaa digipalvelujen merkitsevän itsepalvelua, joka vaatii käyttäjiltään tietotekniset välineet sekä taitoa.
– Aiemmin oli mahdollista soittaa puhelimella esimerkiksi pankkeihin, vakuutusyhtiöihin sekä terveyskeskuksiin. Siten pystyi selvittämään 2–3 minuutissa, onko tiettyä palvelua saatavilla. Digiaikana siihen menee pahimmillaan puoli päivää, Heikkilä huokaa.
Digipalvelujen lisäämistä perustellaan työvoimapulalla. Heikkilä korjaisi pulan laskemalla koulutusvaatimuksia ja korottamalla tulotasoa siten, että palkan turvin voi ostaa ruoan ja maksaa asumisen.
Myös ilmastotavoitteet pitää Heikkilän mielestä asettaa siten, ettei niihin pyrkiminen koettele liikaa tavallisten palkansaajien kukkaroita.
Talous saatava kuntoon
Perussuomalaisten valtakunnallisen linjan mukaisesti Lauri Heikkilä on sitä mieltä, että Suomen valtion tulee huolehtia ensisijaisesti suomalaisista. Päivätyössään yliopistolla Heikkilää kismittää ulkomailta tulevien määrä; 60–80 prosenttia tohtorikoulutettavista.
– Pitkällä tähtäimellä maamme menestyksen takaavat parhaiten koulutettu kotimainen työvoima ja kotimaiset Suomessa koulutetut huippuosaajat, hän linjaa.
Heikkilä edustaa perussuomalaisten alkuajoilta tuttua EU-kriittistä suuntausta. Hänen mielestään Suomen talous on pantava kuntoon peruspalveluita heikentämättä. Se on tehtävissä, kunhan Suomen väkilukuun nähden kohtuuttomien avustusten antaminen eteläisen Euroopan EU-maille tai muille mantereille lopetetaan.
Turun ja Helsingin välille kaavailtua tunnin junaa Heikkilä kannattaa siinä tapauksessa, että hankkeen rahoitus tulee EU:lta.
Kansanedustajana Heikkilä työskenteli 2011–2015. Arkadianmäelle palatakseen hänen on hankittava puolelleen myös kaupunkilaiset. Sympatiaa sekä ääniä Heikkilä luottaa saavansa etenkin niiltä, jotka ovat lähtöisin maaseudulta.
Kuka?
Nimi, ikä, paikkakunta: Lauri Heikkilä, 65, Marttila.
Puolue: Perussuomalaiset.
Ammatti: Mikroelektroniikan erikoistutkija.
Koulutus: Filosofian tohtori.
Tärkeimmät luottamustoimet: Aluevaltuutettu, kunnanvaltuutettu, maakuntavaltuutettu ja maakuntavaltuuston puheenjohtaja, hyvinvointialueen tarkastuslautakunnan puheenjohtaja, kunnanhallituksen jäsen.
Perhesuhteet: eronnut, kolme aikuista lasta.
10 nopeaa
1) Veronkorotuksia, leikkauksia vai lisää lainaa? Täytyy tapauskohtaisesti käyttää koko valikoimaa ja mielellään muokata valtion rahankäyttöä sellaiseksi, että käytetään nykyisiä rahoja ja kohdennetaan ne tarpeellisiin asioihin. Lahjoitus ja maailmanparantamisprojektit on pantava vähemmälle, kun taloudessa on tiukkaa.
2) Voidaanko maaseudun sote-palveluja korvata digitaalisilla tai liikkuvilla palveluilla? Digitaalisia palveluja en katso korvaaviksi. Ne johtavat siihen, että saadaan huonompaa palvelua tai se voi muuttua itsepalveluksi. Liikkuvat palvelut voivat olla jonkinlainen ratkaisu.
3) Pitäisikö koululuokkien oppilasmäärälle asettaa maksimi? Opettajien työ on vaikeutunut sen takia, että kouluissa on oppilaita, joilla on erilainen kielitausta. Ongelma on siinä, ettei kaikilla ole kielitaitoa seurata opetusta.
4) Pitäisikö sähkölle asettaa hintakatto? Nyt hintojen nostaminen on ollut kohtuutonta, koska sähkön tuotantokustannukset eivät ole nousseet.
5) Minkä tahon pitäisi maksaa metsänomistajille ennallistamisesta johtuvat tulonmenetykset? Ministeriön ja ministeriön virkamiesten pitäisi laittaa EU:lle noottia, ettemme ennallista mitään, kun viimeiset 50–60 vuotta olemme yrittäneet saada metsiämme tuottamaan paremmin. Ilmastokokouksissa veronmaksajien varoilla matkailevat ja värilliset silmälasit päässä tv-lähetyksissä höpöttävät pitäisi laittaa johonkin muualle hoitoon.
6) Onko susia liikaa? Varsinais-Suomen susitilanne johtuu maa- ja metsätalousministeriön salakavalasta toiminnasta. Se on siirtänyt häkkiautojen avulla poronhoitoalueilla olleita susia ja karhuja tänne salaisissa istutusprojekteissa. Selvitin asiaa ollessani maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtajana. En saanut suoria vastauksia, mutta varmuuden siitä, ettei juttu ole skeidaa.
7) Pidätkö uutta eläinsuojelulakia onnistuneena? Ehkä eläinsuojelulaki on vääristynyt. Monet kaupungeissa asuvat ovat menettäneet normaalin kontaktin eläimiin ja karjankasvatukseen. Äitini opetti, ettei eläin ole yhtä tärkeä kuin lähiomainen.
8) Pitäisikö ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta luopua? Ei pitäisi niin kauan kuin meillä on kotimaassa työttömiä, joita voitaisiin uudelleenkurssittaa tekemään työt, jos niistä maksettaisiin kohtuullisesti.
9) Kuinka suuri on vaalibudjettisi? Alle 10 000 euroa.
10) Mieluisin tapa viettää vapaa-aikaa? Maanviljelys ja kalastus.