AURA. Eduskuntavaalien ensikertalainen Jenni Päätalo sai vauhdikkaan alun politiikkaan kuntavaaleista. Vasemmistoliiton ehdokas nousi kertaheitolla Auran ääniharavaksi ja lunasti valtuustopaikan lisäksi paikan kunnanhallituksessa.
–Olen oppinut paljon vajaassa parissa vuodessa, Päätalo toteaa.
Päätalolle politiikka on näyttäytynyt sujuvampana ja sopuisampana kuin vaalikamppailuista tai sosiaalisesta mediasta voisi päätellä. Julkinen kuva politiikasta on Päätalon mukaan kärjistetympää kuin politiikan tekeminen todellisuudessa. Omat köydenvetonsa politiikassa toki aina on, mutta Päätalon näkemyksen mukaan yhteistyö pääsääntöisesti kuitenkin sujuu.
Kuntavaaleihin Päätalo lähti vaihtoehdoksi ja koventuneen retoriikan vastavoimaksi. Yhteiskunnalliset asiat ovat kiinnostaneet häntä aina ja hän myös katsoi elämänkokemuksellaan ja näkemyksellään olevan käyttöä kuntapolitiikassa sote-uudistuksen toteutuessa. Nyt uudistus on vihdoin toteutunut, mistä Päätalo on kiitollinen nykyhallitukselle. Hän uskoo, että uudistuksen myötä muun muassa hoitoalan työoloja pystytään parantamaan.
–Toivon myös, että palkkausta pystytään parantamaan, hän sanoo ja peräänkuuluttaa malttia alkukaaoksen keskellä.
PÄÄTALO on tyytyväinen nykyhallituksen saavutuksiin myös ympäristöpolitiikan saralla ja toivoo, ettei alkuun laitetuista rakenteellisista muutoksista peruuteta. Kaikkinensa Päätalo haluaa hallituksen tällä vaalikaudella ajaman politiikan jatkuvan, mikä oli yksi vaikutin ehdolle asettumiseen.
–Halusin ehdokkuudellani tukea vasemmistoliiton tekemää työtä eduskunnassa ja omalla esimerkilläni myös kannustaa paikallisia mukaan politiikkaan.
Päätalo liittyi vasemmistoliittoon noin kolme vuotta vuotta sitten. Vihreät olisi voinut olla toinen vaihtoehto, mutta hän koki itselleen tärkeiden asioiden, ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin, yhdistyvän paremmin vasemmistoliitossa.
Eduskuntavaaleissa Päätalo on liikkeellä kolmen teeman kärjellä: arvokas vanhuus, ekologinen elämä ja mahdollisuuksien yhdenvertaisuus.
–Vanhuksista on huolehdittava, hän sanoo ja toteaa, että huoltosuhteen ratkaisemisessa on paljon työtä.
Hyvinvointialueiden rahoituksen turvaaminen on Päätalolle tärkeää ja hänen mukaansa rahoituksessa on tulevaisuudessa siirryttävä hyvinvointialueverotuksen suuntaan. Se kasvattaisi hänen mukaansa vastuuta ja harkintaa rahojen käytössä. Myös varojen oikeudenmukainen kohdentaminen on Päätalolle tärkeää.
Ekologisuuden lisäämisessä Päätalo luottaa reiluun siirtymään, tutkimustyöhön ja innovointiin. Hän toivoo tähän rahoitusta valtiolta. Päätalo liputtaa myös paikallisjunaliikenteen puolesta ja näkee sen tärkeimpänä liikennehankkeena.
Paikallisjunaliikenne palvelisi Päätalon mukaan paitsi ympäristöä, myös ihmisiä ja Auranmaan kuntia. Hän uskoo, että paikallisjunaliikenteen myötä ihmisiä muuttaisi maaseudulle, mikä voisi parantaa osaltaan mielenterveyttä. Maalla kun on enemmän tilaa hengittää.
KUKA?
Nimi, ikä, paikkakunta: Jenni Päätalo, 44, Aura
Puolue: Vasemmistoliitto
Ammatti: lähihoitaja, pääluottamusmies
Koulutus: AMK ympäristösuunnittelija, lähihoitaja
Tärkeimmät luottamustoimet: kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen, SuPerin päätoiminen pääluottamusmies Varhalla
Perhesuhteet: avoliitossa, yksi lapsi
10 NOPEAA
1) Veronkorotuksia, leikkauksia vai lisää lainaa? Veronkorotuksia. Vasemmistoliitto ei kuitenkaan esitä veronkorotuksia ansiotuloihin, vaan haluaa tiivistää veropohjaa.
2) Voidaanko maaseudun sotepalveluja korvata digitaalisilla tai liikkuvilla palveluilla? Liikkuvat palvelut on hyvä asia ja digitaalisuuskin hyvä renki, mutta huono isäntä.
3) Pitäisikö koululuokkien oppilasmäärälle asettaa maksimi? Pitäisi. Oppimistulokset ovat heikentyneet ja oppimiseen pitäisi tuoda rauhaa. Samalla pystyttäisiin paremmin puuttumaan myös koulukiusaamiseen.
4) Pitäisikö sähkölle asettaa hintakatto? Pitäisi. Vasemmistoliiton kanta on, että katon pitäisi olla koko EU:n yhteinen.
5) Minkä tahon pitäisi maksaa metsänomistajalle ennallistamisesta koituvat tulonmenetykset? Valtion tulee osittain tukea metsänomistajia, jotka ovat valmiita ennallistamistoimiin.
6) Onko susia liikaa? Mielestäni ei. Sudet kuuluvat meidän ekosysteemiin, ja poikkeusluvalla on mahdollista poistaa niin sanotut häiriösudet.
7) Pidätkö uutta eläinsuojelulakia onnistuneena? Uusi eläinsuojelulaki toi hyviä parannuksia, mutta eläinten hyvinvoinnista huolehtimisessa on vielä paljon tekemistä.
8) Pitäisikö ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta luopua? ? Ei. Ulkomaista työvoimaa ei tule käyttää laajasti aloilla, joilla on tarjolla riittävästi kotimaista työvoimaa ja joilla esiintyy työttömyyttä.
9) Kuinka suuri on vaalibudjettisi? 1200 euroa.
10) Mieluisin tapa viettää vapaa-aikaa? Perheen kanssa touhuten ja ulkoillen.