ORIPÄÄ. –Tulevan vaalikauden tärkeimmät teemat ovat talouden kuntoon laittaminen ja turvallisuudesta huolehtiminen, Annika Saarikko linjaa.
Turvallisuuteen kuuluvat riittävä omavaraisuusaste ja huoltovarmuus. On huolehdittava siitä, että kotimaista ruokaa ja energiaa riittää.
–Taloudessa olen sitoutunut siihen, että velkaantumisen ura taitetaan, vaikka se vaatiikin vaikeita ratkaisuja, Saarikko sanoo.
Lisää lapsia
Myös lähipalvelujen puolustaminen on Saarikolle tärkeä teema. Keskustan linjauksen mukaan joka kunnassa pitää olla vähintään yksi soteasema, vaikka etäpalveluja olisikin niiden rinnalla.
–Jos palvelut jäävät pelkän digitaalisuuden varaan, se voi syrjäyttää varsinkin ikäihmisiä, Saarikko muistuttaa.
Perhepolitiikka kaipaa Saarikon mukaan uudistamista.
–Suomessa syntyi näin vähän lapsia viimeksi 150 vuotta sitten. Tarvitaan parempaa perhepolitiikkaa, sillä toivottu ja toteutunut lapsiluku eivät kohtaa, Saarikko muistuttaa.
Uutta ajattelua tarvitaan myös ikäihmisten asumisratkaisuissa. Saarikko kertoo juuri käyneensä Turussa, missä sukupolvet on saatu kohtaamaan asuttamalla nuoret ja ikäihmiset samaan taloyhtiöön.
–Sukupolvien kohtaaminen on kiehtova ajatus ja toimii Turussa hyvin.
Katse perustasolle
Lähipalveluiden turvaaminen on kiinni siitä, millaisia ratkaisuja Varsinais-Suomen hyvinvointialue eli Varha tekee palveluverkkonsa suhteen.
–Varsinais-Suomessa lähdettiin uudistukseen takamatkalta, sillä täällä kunnat ovat tehneet vähän yhteistyötä. Olen huolissani siitä, että Varha omaksuu entisen sairaanhoitopiirin kulttuurin.
–Silloin unohtuu, että perusterveydenhuolto, sosiaalityö sekä vanhusten ja vammaisten palvelut ovat tärkeitä ottaa huomioon, jotta toimintaa saadaan aidosti perusalueille. Jos perustasoa painotetaan riittävästi, erikoissairaanhoidon kulut vähenevät, Saarikko sanoo.
Koko maan pitäminen asuttuna ja syrjäseutujen elinvoimasta huolehtiminen ovat keskustalle tärkeitä teemoja.
–Keskustan näkökulma on koko Suomen näkökulma ja maaseudun elämänpiirin huomioiminen. Vaikka väki maaseudulla vähenee, tuhkaa ei ole syytä ripotella päälle. Paljon on hyviä yrityksiä lisätä elinvoimaa kuten Pöytyällä on nähty kesäpöytyäläinen-kampanjassa, Saarikko sanoo.
Kehitys kulkee moneen suuntaan. Korona lisäsi etätyötä ja monesta syrjäalueesta tuli muuttovoittoinen.
Rahat teille
Maaseudun elinvoima on paljon kiinni liikkumisesta. Tunnin junaa Saarikko ei kannata, paikallisjunaa kylläkin. Teiden kunnossapitoon tarvitaan lisää rahaa. Leveäkaistatien nelikaistaistaminen pitäisi saada vietyä loppuun.
Keskustapuolueen puheenjohtajana Saarikko katselee gallup-lukuja murheellisena.
–Tavoitteena on vähintään viime vaalien tasoinen kannatus, vaikka sekään ei ollut hyvä. Paikkaa opposition suunsoittajana emme ole tavoittelemassa vaan haemme vaikutusvaltaa. Ratkaisun avaimet ovat kuitenkin äänestäjillä, luottamuksen määrä ratkaisee mahdollisen hallitusvastuun, Saarikko muistuttaa ja painottaa, ettei keskusta ole sulkenut yhtään puoluetta pois mahdollisten yhteistyökumppaneiden joukosta. Nykyisen hallituspohjan kylläkin.
–Suomen kannan yhtenäisyys Brysseliin päin ilmasto- ja metsäkysymyksissä ei ole toiminut, Saarikko perustelee.
Nykyinen suuntaus, missä ääripäät voimistuvat, ei suosi keskustaa. Saarikko muistuttaa, että muutokset politiikassa ovat nopeita ja valtaosa suomalaisista on maltillisia.
–Ihan varmasti keskusta voi taas tulevaisuudessa olla pääministeripuolue, Annika Saarikko uskoo.
KUKA?
Nimi, ikä, paikkakunta: Annika Saarikko, 39, Oripää
Puolue: Suomen keskusta
Ammatti: valtiovarainministeri, kansanedustaja, keskustan puheenjohtaja.
Koulutus: filosofian maisteri
Tärkeimmät luottamustoimet: keskustan puheenjohtaja, aluevaltuutettu, Oripään kunnanvaltuutettu.
Perhesuhteet: naimisissa, 2 lasta.
10 NOPEAA
1) Veronkorotuksia, leikkauksia vai lisää lainaa?
–Kaikki näitä tarvitaan. Veronkorotuksilla ei kuitenkaan saa tyrehdyttää talouden kasvua. Myös leikkauksia tarvitaan. Velkaantumisen taittaminen kestää kaksi vaalikautta.
2) Voidaanko maaseudun sotepalveluja korvata digitaalisilla tai liikkuvilla palveluilla?
–Niillä voidaan täydentää joka kunnassa olevaa soteasemaa.
3) Pitäisikö koululuokkien oppilasmäärälle asettaa maksimi?
–Ei, mutta erityistä tukea tarvitsevien lasten pitää saada pienryhmäopetusta.
4) Pitäisikö sähkölle asettaa hintakatto?
–Kyllä tai sitten tarvitaan ensi talveksi parempi tukimalli.
5) Minkä tahon pitäisi maksaa metsänomistajalle ennallistamisesta johtuvat tulonmenetykset?
–Ennallistamisen malli ei ole vielä kiveen kirjoitettu. Nyt on aika vaikuttaa asiassa Brysseliin.
6) Onko susia liikaa?
–Jos sudet tulevat pihapiiriin niin kyllä. Juuri hiljattain näin suden jäljet omalla pihatielläni Oripäässä.
7) Pidätkö uutta eläinsuojelulakia onnistuneena?
–Pidän. Se on maalaisjärkimäinen ja mahdollistaa eettisen tuotannon Suomessa.
8) Pitäisikö ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta luopua?
–Kyllä. Suomi ei pärjää ilman muualta tulevia osaajia.
9) Kuinka suuri on vaalibudjettisi?
–Samaa kokoluokkaa kuin viime vaaleissa. (vuonna 2019 kampanjan kulut olivat 67 152 e)
10) Mieluisin tapa viettää vapaa-aikaa?
–Kotona Oripään Tanskilassa lasten kanssa leikkiminen ja leipominen, avantouinti.