Johanna ja Reijo Oras, kauanko olette olleet yhdessä?
Reijo: Tapasimme 21.10.1992.
Miten löysitte toisenne?
Johanna: Reijo oli kutsunut meidät taidekoulun oppilaat sekä opettajat galleriansa avajaisiin. Hän kätteli kaikki ja toivotti tervetulleeksi. Kädenpuristus on jäänyt elävästi mieleeni. Sitten Reijo etsi harjoittelijoita, jotka voisivat pitää galleriaa avoinna hänen poissaollessaan. Olin aktiivinen ja järjestin itseni sinne. Jos en olisi ollut aktiivinen, miten olisi käynyt?
Reijo: Voi olla, ettei Reijolla olisi ollut rohkeutta lähestyä.
Mihin ihastuitte?
Reijo: Kauneuteen. Johanna oli 22-vuotias kaunis nainen. Nyt hän on 52 ja kaunis.
Johanna: Ihastuin Reijon karismaan. Hän on yhtä aikaa ärsyttävä ja lumoava, siinä on jotain maagista.
Mukavinta parisuhteessa, entä mikä on vaikeaa?
Johanna: Mukavinta on yhteinen työ – taide. Se on liima, mutta se on myös taakka. Yhteinen työ rikastaa parisuhdetta, kun teemme monia asioita yhdessä. Toisaalta meillä ei oikein ole yhteisiä harrastuksia, kun kaikki liittyy tavalla tai toisella taiteeseen.
Reijo: Taide sävyttää koko valveillaoloaikaa. Se ei kuitenkaan ole pakko, vaan intohimo. Vaikeaa taiteessa on jatkuva epäsäännöllisyys. Yksi puhelinsoitto voi panna kalenterin kokonaan uusiksi. Sen jälkeen pitää soittaa muutama kymmenen puhelua, että palaset ovat taas kohdillaan. Näin on menty eteenpäin ja ainakin minä olen rakastanut tätä elämänmuotoa.
Kuinka osoitatte hellyyttä?
Johanna: Puhuttelemme toisiamme hellyttelynimillä: kulta ja rakas. Lisäksi huomioimme toisiamme pienillä asioilla.
Reijo: Kuten posken tai tukan silittämisellä, taputuksella olkapäälle tai käsivarteen.
Mitä teette yhdessä ja miten löydätte siihen aikaa?
Johanna: Ennen muuta töitä, mutta välillä myös lomailemme. Yleensä lomailu on mahdollista syyskuussa ja tammikuussa.
Reijo: Johannalla on silti aina lehtiö mukana ja usein matkalla syntyy luonnoksia seuraavan tai sitä seuraavan vuoden töihin.
Kiivastutteko helposti?
Reijo: Kyllä, mutta meillä on vahva usko, ettei se ole pysyvä olotila. Riitelijöitä emme ole.
Johanna: Kiivastumiset puhdistavat ilmaa. Olemme molemmat temperamenttisia.
Sopivin lääke mökötykseen ja jurotukseen?
Johanna: Olemme kumpikin mököttäjiä. Minä mökötän pidempään kuin Reijo. Voin mököttää muutamia päiviä ja hän yrittää laukaista tilannetta typerältä tuntuvalla vitsillä. Ekalla kerralla se ei yleensä onnistu, mutta sitten kohta alkaa jo hymyilyttää.
Mikä on parasta arkiromantiikkaa?
Johanna: Kun Reijo keittää aamukahvin ja kopauttaa keittiössä ovenkarmia, joka johtaa äänen yläkerran makuuhuoneeseen. Sitten tulen alakertaan ja heräilen rauhassa.
Reijo: Tämä traditio on jatkunut yli 29 vuotta.
Mikä on ollut parisuhteenne kovin koetinkivi?
Johanna: Läheisten kuolemien aiheuttama suru on kovin koetinkivi. Jokainen käsittelee sitä omalla tavallaan ja jossain määrin se voi olla aika piinaavaa parisuhteelle.
Reijo: Surua ei osaa aina pukea sanoiksi, eikä sille edes ole sanoja. Suru ei ole tasainen, siinä on piikkejä. Niiden tullen ihminen saattaa käyttäytyä oudosti tai sanoa vallan jotain muuta kuin tarkoittaa. Meillä on ollut muutamia läheisten menetyksiä ja niiden myötä huoli läheisistä on entisestään kasvanut.
Hienoin kehu, jonka puoliso voi antaa?
Reijo: Kun Johanna on sanonut ja toivottavasti vielä joskus sanoo, että hän on niin onnellinen, kun hänellä on hyvä mies. Sanat rakas ja kulta tuntuvat upeilta, kun ne tulevat sydämestä. Niiden kuuleminen on kuin hypähtäisi hetkessä Mount Everestin huipulle.
Johanna: Elämme molemmat tekemisen kautta. Siksi yksinkertaiset kehut ja hellittelysanat arjen tiimellyksessä ovat niitä koskettavimpia.
Onko kaiken takana nainen?
Reijo: On ja meillä myöskin edessä. Mentyämme naimisiin olin julkisuudessa tunnetumpi kuin Johanna ja Johannasta käytettiin nimitystä Reijo Oraksen puoliso tai vaimo. Hiljalleen asetelma on kääntynyt toisin päin ja minua on ryhdytty pitämään Johanna Oraksen puolisona.
Johanna: Ei Reijo kuitenkaan mikään tossu ole!
Osaatteko ostaa vaatteita toisillenne?
Johanna: Reijo ei osaa ostaa minulle, mutta minä osaan ostaa hänelle. Ensiksi Reijo oli makutuomarina, kun kerran hänellä on hyvä maku ja minä vielä hain omaa tyyliäni. Sitten kun halusin siirtyä taitelijalookiin, Reijo ei enää halunnut olla mukana.
Kumpi vaihtaa lampun?
Reijo: 99-prosenttisesti minä.
Entä laittaa ruokaa?
Johanna: Minä.
Miten muuttaisit toista?
Johanna: Onhan Reijossa ärsyttäviä piirteitä, mutta en minä lopulta mitään muuttaisi.
Reijo: Ettei ehdotuksiani täytyisi puntaroida niin pitkään, ennen kuin ne hyväksytään.
Millaisia unelmia teillä on?
Johanna: Niitä on vaikka kuinka paljon; ammatillisia ja yksityisiä. Olisi kiva saada ulkomaille jokin suuri näyttely ja toivon designyritykseni Kallaryn lähtevän lentoon. Unelma on, että molemmat pysyisimme terveinä.
Reijo: Johannan tähden unelmoin itselleni erittäin pitkää ikää.
Kenet haluaisitte teille kylään?
Johanna: Suomesta Jennin ja Saulin. Maailmalta suosikkiohjaajani Baz Luhrmannin ja Tim Burtonin.
Reijo: Näiden lisäksi George Soroksen.
Mitä näyttäisitte vieraallenne?
Johanna: Ulkomaalaisille näyttäisin Suomea. Jennin ja Saulin kanssa rupateltaisiin vaikka puolisoiden välisestä ikäerosta ja katseltaisiin taidetta. Voitaisiin mennä saunomaan.
Reijo: Soroksen kanssa ei ehkä mentäisi saunomaan, mutta puhuisimme taiteesta.
Mitä muut eivät tiedä teistä?
Johanna: Moni ei tiedä, paljonko Reijo viettää aikaa rupuvaatteissaan. Hänet on totuttu näkemään ainoastaan puku päällä.
Reijo: Että kansainvälisellä taiteilijatähdellä, Johannalla, on rekkakortti.
Antakaa vinkki parisuhteeseen aikoville tai muille pareille!
Reijo: Hyvään parisuhteeseen kuuluu toisen kunnioittaminen, rehellisyys ja asioiden yhteinen ymmärtäminen. Niiden kanssa pääsee aika pitkälle. Hyvässä parisuhteessa vaaditaan myös pitkää pinnaa.
Johanna: Samanlainen huumorintaju on tärkeä. Jos ei pysty nauramaan arjessa samoille asioille, sitten elämästä ei tule oikein mitään. Pitkässä parisuhteessa on osattava antaa toiselle tilaa kasvaa ja muuttua.
Ketkä?
Johanna, 52, ja Reijo, 77, Oras.
Kotipaikka: Koski.
Menivät naimisiin 1994.
Pariskunnalla on tytär Olivia Oras.
Työskentelevät taiteen parissa ja myös harrastavat taidetta.
