Kallistuneet sähkösopimukset ovat lisänneet tulisijojen käyttöä. Puhtaan, kuivan puun polttaminen on hyvä tapa pienentää sähkölaskua, mutta vaatii myös osaamista. Vetoa pitää olla sopivasti eikä häkäpeltiä pidä sulkea ennen kuin pesässä on aivan mustaa.
Suomessa koettiin vuonna 2019 suuri muutos nuohouksessa, kun vanhasta piirinuohousjärjestelmästä luovuttiin. Aikaisemmin viranomaisilla oli mahdollisuus kontrolloida, että nuohous tehtiin säännöllisesti, nykyisin mahdollisuutta ei ole. Vakituisen asunnon tulisijat pitää nuohota kerran vuodessa. Nuohouksesta huolehtiminen jää asukkaan vastuulle.
Nuohous pitää tehdä säännöllisesti ja ennen kuin ongelmia ilmenee. Nuohous ei sovi säästökohteeksi, mutta se voi myös unohtua. Olisiko mahdollista kehittää järjestelmä, jossa asiakas tai nuohooja velvoitettaisiin ilmoittamaan viranomaisen ylläpitämään rekisteriin, milloi nuohous on tehty?
Ongelmansa on siinäkin, että nykyisin nuohoojien työhön kuuluu entistä enemmän siirtymiä, mikä ei ole ympäristöystävällistä eikä tehokasta ajankäyttöä. On tietysti hyvä, että asiakkaalla on mahdollisuus valita mieleinen nuohooja. Kokonaan toinen asia on, ettei työn jäljen arvioiminen ole kovin helppoa – se kun on piilossa hormien sisällä.
Hyvin tehdyllä nuohouksella on suuri merkitys paitsi tulisijan kunnollisen toimivuuden vuoksi, mutta myös siksi, että nuohoojan käynnillä selviää, jos tulisijassa on korjausta vaativia puutteita.