AURA. Kirkonkulman koululta kantautuu nakutus, kun kivellä istuva poika työstää puuta. Opettaja Anu Manner-Holman mukaan kyseessä on tavanomainen välituntiääni, joka lähtee pihalta keksityistä työkaluista; kivistä ja muista nikkarointiin sopivista kappaleista. Niiden avulla lapset rakentavat majoja sekä muun muassa haketta valmistavia ”tehtaita”.
Kuudesluokkalainen Leevi Heiskanen esittelee kyläkoulun hyväksi puoleksi sen, että jokainen saa puuhastella ulkoleikeissä, ilman että tarvitsee pelätä tulevansa kiusatuksi. Samoissa leikeissä häärii niin ekaluokkalaisia kuin kuutosiakin. Heiskasen mielestä ilmapiirin salaisuus on opinahjon sijainti maaseudulla.
– Täällä rohjetaan puuttua ongelmiin, sikäli kun niitä ilmenee, hän sanoo.
Niin ikään kuudetta luokkaa käyvät Erika Jusi ja Enni Ahlgren nyökyttelevät Heiskasen ajatuksille ja arvelevat pikkukoulun kurin olevan kovempi kuin Auran keskustan opinahjossa, mutta se on silti heidän mielestään kannatettavaa. Hyväkäytöksinen kouluväki pääsee vanhempainkerhon tuella leirikouluihin, teatteriin, kirjamessuille ja huvipuistoihin.
Oppilaat arvelevat, ettei kaikkiin edellä mainittuihin paikkoihin tulisi lähdettyä kotiväen kanssa. Lasten mielestä on eri hienoa, kun reissuihin mennään koulukavereiden kanssa porukalla.
Jos Kirkonkulman koulusta tai alueesta pitää keksiä parannettavaa, niin lasten mukaan tarvetta on Auran keskustaan johtavalle pyörätielle.
– Turuntie on etenkin pienille lapsille vaarallinen. Jotkut autoilijat ajavat siinä todella kovaa, Enni Ahlgren kertoo.
Oppilaita on riittävästi
Auran kunnan päättäjät tarkastelevat Kirkonkulman oppilasmäärän kehittymistä vuosittain. Tähän asti se on ollut koulun jatkon kannalta riittävä, mutta epävarmuus tulevasta jäytää niin lapsia kuin vanhempiakin.
Anu Manner-Holma on opettanut Kirkonkulmalla 20 vuotta, ja sinä aikana oppilasmäärä on vaihdellut 38–60 välillä. Tällä hetkellä koulussa on 52 oppilasta, 4 opettajaa, 3 ohjaajaa sekä keittiötyöntekijä. Auran ja Liedon kiemurtelevan rajalinjan sekä lähikouluperiaatteen vuoksi osa Kirkonkulman oppilaista asuu Liedon puolella.
Enni Ahlgren, Erika Jusi ja Leevi Heiskanen sanovat unelmoivansa, että hekin voisivat aikanaan tuoda omat lapsensa Kirkonkulman kouluun.
– Koska tämä on paras, Heiskanen perustelee.
Vanhempainkerhossa aikuiset ovat samoilla linjoilla. Kerhon puheenjohtaja Niina Vähätalo on varma, että Kirkonkulmasta tulisi entistä vetovoimaisempi paikka muuttoa harkitseville lapsiperheille, jos kyläkoulun jatkuvuus olisi taattu.
Tilat vanhat, mutta toimivat
Vanhempainkerho yhdistää Kirkonkulman asukkaita ja järjestää talkoita. Kerho on tehnyt koulun viereen grillauspaikan ja se kantaa huolta kuntoradan kunnostuksesta sekä perinteisistä joulumyyjäisistä. Vähätalon mukaan moni hanke saa alkunsa kouluväen ideoista, joita kerholaiset innostuvat toteuttamaan.
Ilkivalta on ollut Kirkonkulmalla harvinaista. Vanhemmat arvelevat syyksi sen, ettei itse tehtyä ja omaksi koettua ryhdytä hevin turmelemaan.
Niina Vähätalo ottaa vielä puheeksi jatkuvuuskysymyksen ja tuumaa, että kylä tarvitsee koulun ja koulu kylän. Jos jompikumpi otetaan pois, jäljelle jäävä näivettyy.
Auran yhtenäiskoulussa ei ole liiemmälti vapaata tilaa, joten Kirkonkulman opinahjon tulevaisuus näyttää hyvältä ainakin siihen saakka, kunnes Auran yhtenäiskoulun laajennus valmistuu. Laajennuksen suunnittelun on määrä käynnistyä kuluvana vuonna.
Kunta on kaavaillut Kirkonkulman kouluun uutta, entistä ekologisempaa ja taloudellisempaa lämmitysjärjestelmää; ilmalämpöpumppuja tai maalämpöä. Anu Manner-Holman mukaan nykyisenkään öljylämmityksen aikana ei ole tarvinnut palella. Sisäilma on hyvää ja muutenkin tilat ovat hänen mielestään terveet ja toimivat.
