Vanha kansa aloitti joulun viettonsa Tuomaan päivästä eli talvipäivänseisauksesta, jolloin päivä on lyhimmillään ja yö pisimmillään. Raskaan työvuoden jälkeen vapaata pidettiin aina Nuutin päivään saakka eli pitkälle tammikuun puolelle.
Suomalaista perinnekulttuuria ja henkistä perintöä vaaliva järjestö Taivaannaula tietää kertoa sivustollaan, että jouluna vanha kansa lämmitti saunan heti aamusta. Perusteellisen pesun jälkeen olikin sitten hyvä käydä herkkuja notkuvaan ruokapöytään ja ahtaa vatsat täyteen. Jouluna muistettiin myös läheisiä, samoin kuin haltijoita, vainajia ja kotieläimiä.
Perinteisiä jouluruokia olivat esimerkiksi leipä, liharuoat, olut ja puuro. Niitä pidettiin pöydällä koko joulu, ja köyhissäkin taloissa pyrittiin tarjoilemaan parasta mahdollista.
Vaikka joulu on kirkollinen juhla, tavat viettää sitä ovat muotoutuneet jo ennen kristinuskon saapumista. Suomalaisten perinteet juontavat kekristä, joka oli aikanaan vuoden suurin juhla. Loppusyksystä kun peltotyöt oli saatu valmiiksi ja karja hoidettua sisälle, oli aika nauttia sadosta. Notkuvien pöytien ja lämpimien löylyjen lisäksi joku näki ehkä vilahduksen kekripukista, jonka asuna oli usein nurinpäin käännetty turkki.
Yhä edelleen jouluruoka ja monissa perheissä myös joulusauna ovat oleellinen osa pyhäpäivien viettoa. Myös läheisiä muistetaan, jos ei muuten, niin ainakin joulukortilla tai viestillä. Vainajille viedään kynttilät haudoille, ja hiljennytään hetkeksi muistelemaan menneitä. Myös pukkia odotetaan monessa perheessä, vaikka kekripukin sijaan taloissa vierailee nykyään sen jouluinen kaima.
Jouluaatto ja joulupäivä kuluvat yleensä hiljaa hissukseen kotioloissa tai suvun ja perheen kanssa aikaan viettäen, mutta Tapanin päivänä on sopivaa tehdä jo jotain muutakin. Entiseen aikaan valjastettiin hevonen ja lähdettiin rekiajelulle, nyt ehkä luistelemaan tai muuten vain ulkoilemaan.
Viettääpä joulua sitten miten tahansa, se on vuodenkierrossamme tärkeä pysähtymisen hetki. Jollekin juhla alkaa ehkä siitä ensimmäisestä kinkunpalasesta, toiselle taas joulukirkosta. Joku voi suunnata pyhiksi etelän lämpöön, toinen taas kääriytyä takan eteen hyvän kirjan kanssa.
Ei ole oikeaa tai väärää tapaa viettää joulua. On vain erilaisia, ja kaikki yhtä hyviä. Tärkeintä olisi osata rauhoittua, ja pistää kiireet tauolle. Joulurauha on vain kerran vuodessa, ja sen aika on nyt.
toimituksen avustaja
Sari Holappa
sari.holappa@avl.fi