Suomi ei ole enää vuosikymmeniin komeillut syntyvyystilastojen kärjessä. Pikemminkin päinvastoin. Kesäkuussa saimme lukea entistä huolestuttavampia uutisia, kun Tilastokeskus kertoi korona-ajan hienoisen vauvabuumin olevan ohi. Tammi-kesäkuussa syntyneiden vauvojen määrä oli mittaushistorian alhaisin. Lapsia syntyi lähes 2500 vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana.
Mutta puoli vuotta ei ole kuitenkaan sama kuin kokonainen vuosi. Väestöliiton Anna Rotkirchin kirjoittamassa artikkelissa ”Ohi on? Suomen syntyvyys notkahti jälleen” kerrotaan, ettei tämän vuoden syntyvyys ehkä olekaan niin alhainen kuin alkuvuosi antoi ymmärtää. Äitiysavustuksia on nimittäin haettu vuoden ensimmäisinä kuukausina kutakuinkin yhtä paljon kuin edeltävänä vuonna vastaavaan aikaan. Jos trendi jatkuu samansuuntaisena, vuositasolla syntyvyys ei välttämättä laske.
Se jää nähtäväksi, sillä Anna Rotkirch kuitenkin uumoilee, että Venäjän sota Ukrainassa ja siitä seurannut kärsimys, muuttoliike ja epävarmuus vaikuttavat mitä todennäköisimmin lastentekohalukkuuteen. Myöskään paheneva talouskriisi ei tue syntyvyyden toipumista.
Toisaalta ilmiö ei ole nykyisen kriisin nostattama. Syntyvyyden laskuun on jo pitkään yritetty löytää ratkaisua niin poliitikkojen kuin tutkijoiden taholta.
Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontulan tekemän perhebarometri 2020-luvun perhepolitiikkaa mukaan vanhemmat kaipaavat ennen kaikkea joustavuutta ja vaihtoehtoja perhetukiin ja -palvelujärjestelmiin. Tutkimuksesta käy ilmi, että varsinkin äitejä painostetaan palaamaan työhön melko lyhyen vanhempainvapaan jälkeen. Monelle työtä tärkeämpää olisi kuitenkin olla pienen lapsensa kanssa kotona. Myös perheen yhteisen ajan lisääminen koettiin merkittäväksi asiaksi. Perhe oli kyselyn mukaan hyvin keskeinen osa elämää samalla kun suurin osa elämäntavoitteista ei liittynyt työhön. Kontula ihmetteleekin sitä, että tämä tosiasia on ohitettu lähes tyystin julkisessa keskustelussa.
Nykyistä hallitusta on arvosteltu siitä, ettei se ole tukenut lapsiperheitä riittävästi. Joulukuussa jaettava ylimääräinen lapsilisä ei juuri lämmitä, kun vanhemmat joutuvat samaan aikaan kamppailemaan taivaita hipovien sähkö- ja ruokalaskujen kanssa.
Maalaisjärjellä ajateltuna on selvää, että nykyinen tilanne ei voi olla vaikuttamatta lapsientekohalukkuuteen. Vanhemmuus on jo itsessään sen verran vaikea laji, ettei siihen kaipaa enää lisähaasteita maailmanpoliittisesta tilanteesta johtuen.
toimituksen avustaja
Sari Holappa
sari.holappa@avl.fi