Kunnissa valmistellaan parhaillaan ensi vuoden budjetteja. Budjetit ovat niin menoiltaan kuin tuloiltaankin noin puolet nykyisistä, kun sosiaali- ja terveyspuolen hoito siirtyy hyvinvointialueelle. Budjetin mukaan Aura näyttää saavan ensi vuonna 8,9 miljoonaa verotuloja. Kuluvan vuoden verotulot ovat noin 16,2 miljoonaa.
Auran esimerkki näyttää hyvin, kuinka pieniksi kuntien taloudet menevät ilman sotea. Muutos herättää kysymyksiä. Ensinnäkin kunnilla on velkaa aika lailla. Velat on otettu huomattavasti suuremman budjetin oloissa, mutta niitä joudutaan maksamaan takaisin paljon pienemmästä kukkarosta.
Pieni talous on myös haavoittuva. Jos ja kun kunnissa joudutaan säästämään, kohteita on kovin vähän. Budjetin suurimmat menoerät ovat koulu ja päivähoito, jotka molemmat ovat todella huonoja säästökohteita.
Todennäköistä on, että uusi tilanne aiheuttaa jälleen paineita kuntaliitoksiin. Kokemukset niistä eivät kuitenkaan ole kovin rohkaisevia. Pöytyä on seitsemäntoista vuotta ensimmäisen kuntaliitoksen jälkeen edelleen pahasti jakautunut kuppikuntiin, joiden rajalinjat kulkevat pitkin vanhoja kuntarajoja. Tarvasjoella taas on juotu karvasta kalkkia siitä, millaista on kun suuri vie ja pieni vikisee.
Kuntakoon kasvaminen kaventaa paikallisdemokratiaa. Sote-uudistus kaventaa sitä jo sinällään merkittävästi. Vaikka aluevaltuusto valittiin vaaleilla, valta on todellisuudessa valtiolla, joka istuu rahakirstun päällä.