ORIPÄÄ. Kun kahdeksan lapsen isältä ja yhden lapsenlapsen isoisältä Asmo Mikkolalta kysyy, haaveilivatko he alun perin vaimonsa Satun kanssa isosta perheestä, hän muistelee, ettei sellaisesta tainnut olla puhetta.
–Mielestäni Satu kertoi haluavansa vähintään kolme lasta, mutta itselle oli vain tärkeää, että niitä tulisi.
Nyt kun lapsiluku on kahdeksannen jälkeen täynnä, hän toteaa, että elämä ilman jälkeläisiä olisi melko hiljaista. Ja tyhjääkin. Kaikkia lapsia hän pitää kultaakin kalliimpina aarteina ja suurta perhettä voimavarana.
–Toki välillä on ollut raskaitakin aikoja, mutta enemmän koen niin, että lapset auttavat itseäkin jaksamaan.
Iso perhe luo Mikkolan mukaan turvaa ja hyvää oloa kaikille. Lisäksi isälle on aina apukäsiä tarjolla, kun hän rakentelee pihalla paitsi omaksi ilokseen myös perheensä vuoksi. Neliöitä kun on tarvinnut tehdä lisää lapsiluvun kasvaessa.
–Toki täytyy myöntää, että isommille lapsille se on ollut välillä vähän pakkopullaakin, mutta samalla se on ollut sitä yhdessä olemista.
Maaseudulle perheen kasvaessa
Mikkolan perheen esikoisen syntyessä 25 vuotta sitten he asuivat vielä Turussa. Kun toinen lapsi tuli, muuttoa väljempiin tiloihin ruvettiin suunnittelemaan tosissaan. Ensin ajatuksena oli rakentaa Mietoisiin, josta Mikkolan isovanhemmat ovat kotoisin. Taloja ja tontteja käytiin katsomassa myös monessa muussa kunnassa.
–Lähempänä Turkua tontit olivat pieniä ja ahtaita. Kun löysimme Oripäästä sopivan paikan, muutimme tänne vuonna 1998.
Alkuvuosina tuoreella perheenisällä piti kiirettä, kun töitä tuli tehtyä lähes vuorokaudet ympäri. Hän sanookin, että ensimmäiset kymmenen vuotta häntä ei näkynyt juuri kotona kuin kääntymässä. Sittemmin, kun vaimo Satu meni kolmivuorotyöhön, isä alkoi ottaa enemmän vastuuta perheestä.
–Nyt meillä on kääntynyt se niin, että minä olen aamuisin kotona laittamassa lapset kouluun ja huolehdin pitkälti myös harrastuksista.
Mikkola sanookin kokeneensa lasten tuoman läheisyyden vasta silloin, kun hän hiljensi tahtia. Jälkikäteen hän on välillä miettinyt, oliko silloin aivan välttämätöntä tehdä niin paljon töitä.
–Tarvitsiko niitä kaikkia mönkijöitä oikeasti silloin? Vai, korvasinko vain omaa poissaoloani ostamalla niitä?
Maailman paras isä
Haastattelua tehdessä paikalle ehtivät perheen lapsista kuopus Maximiliam , 8, Alesia , 10, Elena, 14, sekä Mirabelle , 19, ja hänen seitsenkuinen Miklas -poikansa. Kun heiltä pyytää luonnehdintaa isästä, vastaus on yksiselitteinen:
–Meidän isä on maailman paras.
Isän kanssa on kiva puuhastella kaikenlaista. Mirabelle sanoo pienempänä olleensa paljon apuna rakentelemassa tai mukana reissuilla, kun isä ajoi rekkaa. Myös Max tykkää autella isäänsä, erityisesti nyt, kun hän on saanut oman työkalupakin.
–Parasta on, kun saa tehdä isän kanssa töitä, nuori mies toteaa ja kertoo, että välillä korjataan mönkijää ja välillä taas rakennetaan.
Alesia puolestaan sanoo, että isän kanssa on kivointa matkustaminen, sillä silloin luodaan muistoja. Mukavaa on käydä hänen kanssaan myös elokuvissa, kun taas kesällä matkustellaan koko perheen voimin joko ulkomailla tai kotimaassa.
KUKA?
Nimi, ikä, paikkakunta: Asmo Mikkola, 49, Oripää
Ammatti: Autosähköalan ammattilainen
Koulutus: Ajoneuvosähkö-, rakennus- ja logistiikka-alan koulutukset
Tärkeimmät luottamustoimet: Kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen, Novidan koulutuskuntayhtymän tarkastuslautakunnan jäsen
Saavutukset: Perhe ja kultaakin kalliimmat lapset
Perhesuhteet: Vaimo, kahdeksan lasta ja yksi lapsenlapsi
Harrastukset: Rakentaminen, autojen entisöinti, jalkapallo ja sähly
Motto: Positiivinen, avarakatseinen, tulevaisuuteen tähtäävä ja kaikkia kunnioittava elämäntyyli