Perunat laareihin

0

Kuluvalla viikolla on vietetty syyslomaa. Loman juuret ovat Suomessa, jota ei enää ole. Syksyllä pidettävää lomaa kutsuttiin pitkään perunannostolomaksi ja maaseutukunnissa lomaa myös vietettiin perunapelloilla. Lapsia tarvittiin työvoimaksi maatalousvaltaisessa Suomessa. On hyvä muistaa, että vielä sata vuotta sitten oppivelvollisuuden tehdessä tuloaan uudistus kohtasi myös paljon vastustusta, koska ajateltiin, että lapsia tarvitaan työvoimaksi kotona.

Kysyä sopii, tarvitaanko lokakuulle, kohtuullisen lähelle kesälomaa sijoittuvaa syyslomaa enää lainkaan tai ainakaan nykyisessä muodossaan. Kouluvuodesta on muodostunut kokonaisuus, missä lomat ovat pitkiä, mutta koulujaksot hyvin intensiivisiä. Koulu on kuormittava paikka niin oppilaille kuin opettajille. Itse koulupäiväkin on kokonaisuutena kummallinen. Monilla työpaikoilla luottamusmiehellä tulisi varmasti aikamoinen kiire, jos kotiin lähtevän työntekijän mukaan työnnettäisiin pahimmillaan tunteja illasta syöviä lisäaskareita. Koulussa niitä kutsutaan läksyiksi.

Suomessa on pitkään ylpeilty maailman huippua olevilla oppimistuloksilla. Enää itsetyytyväisyyteen ei ole syytä. Oppimistulokset ovat heikentyneet jo pitkään ja väestön koulutustasokin jättää toivomisen varaa.

Joitakin virheitä on helppo osoittaa kuten liian idealistiset käsitykset koululaisten kyvystä itseohjautuvaan oppimiseen. Tärkeämpää kuitenkin olisi ottaa koko koulutusputki kriittiseen tarkasteluun ja katsoa, miten koulutus pitäisi järjestää toisin, jotta Suomi voisi taas jatkossa ylpeillä olevansa koulutuksen mallimaa.