Vuodenvaihteessa voimaan tuleva sote-uudistus on sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä valtava muutos, mutta sillä on paljon muitakin vaikutuksia. Jo etukäteen tiedettiin, että erilaisten tukipalveluiden kuten ruokahuollon järjestämisessä tulee ongelmia, kun kunta vastaa sivistyspalveluista kuten kouluista ja päiväkodeista ja sote-alue sosiaali- ja terveyspalveluista. Esimerkiksi Marttilassa syntyy erikoinen tilanne, sillä tällä hetkellä kunnassa on vain yksi valmistuskeittiö.
Asiaa mutkistaa se, että ainakaan tällä hetkellä kunta ei voi myydä tukipalveluja hyvinvointialueelle, vaan se vaatisi toiminnan yhtiöittämisen.
Koko sote-uudistuksessa on suuri vaara, että se lisää byrokratiaa, mutkistaa asioita ja vaikeuttaa maalaisjärjen käyttöä. On aiheellista kysyä, onko järkevää kuljettaa Yläneen koululaisille ruokaa Riihikoskelta, kun Yläneellä kuitenkin on jatkossakin keittiö, joka valmistaa ruokaa sote-alueen tarpeisiin.
Ruokapalveluiden järjestämisen ongelmat ovat todennäköisesti vain esimakua niistä pulmista, joita sote-alueen synnytystuskat aiheuttavat. Hässäkän keskellä voi unohtua, että kyse on hallinnollisesta uudistuksesta, jonka tavoitteena on parantaa palveluiden laatua. Palvelut eivät voi parantua eivätkä edes säilyä nykyisellä tasollaan, jos hallinto nielee nykyistä enemmän varoja. Mitä ketterämmin uudistusta tehdään, sitä paremmin se onnistuu. Siksi esimerkiksi kuntien ja sote-alueen yhteistyöstä pitää tehdä mahdollisimman saumatonta.